Entisaikaan emäntä tunsi tilan jokaisen lehmän nimeltä, mutta nykyisin suuryksiköiden maataloudessa on vaikeaa löytää yhtä tiettyä eläintä satojen joukosta. IoAgrit-yrityksellä on etsintäjärjestelmä, jolla oikea Mansikki löytyy helposti isonkin tilan pihatosta. Etsintäjärjestelmä toimii myös mobiiliapplikaation kautta.
Arto Kangas lähti käymään kotiseudullaan Kauhajoella, kun työt Microsoftilla loppuivat. Lapsuudenystävänsä maatilalla hän kysyi, mitä teknisiä sovelluksia hän voisi luoda maatilan arjen helpottamiseksi. Tilan emäntä kertoi, että aikaa saisi olla enemmän. Kangas kellotti pari päivää maatilan töitä ja katsoi, mihin aikaa kuluu. Hän huomasi, että yksittäisten eläinten etsimiseen pihatosta kului päivän aikana reilusti yli tunti. Yhtä eläintä etsitään noin vartti, ja sama toistuu useita kertoja päivässä.
– Kun se muutetaan vuositasolle, on kyse isoista rahoista, kertoo Kangas.
Puolentoista vuoden kehitystyön tuloksena syntyi IoAgritin FindIt-etsintäjärjestelmä. Sen myynti on aloitettu, mutta kehitystyö jatkuu. Etsintäjärjestelmän mobiiliapplikaatio valmistui juuri. Sen on tehnyt salolainen Gavon.
Miten sovellus toimii?
– Applikaatiosta painetaan halutun lehmän nimeä. Kyseisen lehmän kaulassa välkkyy sensori, ja eläin löytyy helposti isostakin joukosta. Keksintö helpottaa tilan työntekijöiden tai eläinlääkärin työtä, kuvailevat Gavonin Jukka Brandt ja Miikka Pakkanen.
Jukka Brandt on yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Miikka Paakkanen vastaa yrityksessä ohjelmistopuolesta.
Miksi pitää olla sovellus?
– Se laajentaa FindItin käyttäjäkuntaa. Keksinnöllä on ollut tähän asti oma päätelaite, mutta se on yleensä vain yksi ja ainut laite. Isoilla tiloilla työskentelee useita henkilöitä, joten meillä oli tarve tuoda FindIt usean ihmisen käyttöön samanaikaisesti. Applikaatio mahdollistaa sen, kuvailee lietolaisen IoAgritin Arto Kangas.
– Sensoreiden avulla voidaan myöhemmin ilmentää lähes mitä vain. Sovellukseen taas voidaan ladata paljon tietoa yksittäisestä lehmästä, kertoo Jukka Brandt.
Kuinka nopeaa on applikaation luominen?
– Tämä projekti on aloitettu täydellä teholla elokuussa, kuvailee Miikka Pakkanen.
– Applikaation tilaajalla täytyy olla kirkkaana mielessä, mitä hän haluaa. Meidän työtapaamme kuuluu, että sekä ideaa että käyttökokemusta pohditaan ja mietitään niin kauan, että perusta on valmis. Vasta sen jälkeen siirrymme seuraavaan vaiheeseen suunnittelussa.
Maatalous ja digitalisaatio, miltä se näyttää teidän näkökulmastanne?
– Maataloudessa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana iso muutos. Tilakoot ovat kasvaneet voimakkaasti. Työ on kuitenkin kallista, eikä tiloilla ole paljon työntekijöitä. Kaikki mitä voidaan automatisoida, pitää automatisoida, sanoo Arto Kangas.
– Maatalous on ala, jossa ollaan kovasti perässä digitalisoinnissa. Digitalisaatiolla säästetään aikaa ja rahaa, kuvailee Jukka Brandt.
Gavon tekee sovelluksia muiden yritysten käyttöön, mutta yrityksellä on myös omia applikaatioita. Minkälaisia?
– Meillä on esimerkiksi urheiluseuroille tarkoitettu faniapplikaatio. Se on jo Salon Vilppaan käytössä. Neuvottelut Helsingin jalkapalloklubin (HJK:n) kanssa sovelluksen käyttöönotosta ovat loppusuoralla, kertoo Jukka Brandt.
Innovaatioseteli on uudehko Tekesin tarjoama etu, jota voi käyttää liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijapalveluihin. Sen arvo on 5 000 euroa. Onko seteli tuonut työtä esimerkiksi Gavonille?
– Seteli on meidän kannalta hyvä asia. Olemme mukana rekisterissä, josta asiantuntijapalveluita voi ostaa. Sieltä on tullut meille jo yhteydenottoja, joita ei ehkä muuten olisi tullut, kertoo Jukka Brandt.
VARSIN MOBIILIA
Juttusarja kertoo maakunnan mobiilisovelluksista
Juttusarja esittelee Varsinais-Suomessa kehitettyjä mobiilisovelluksia eli applikaatioita eli appseja eli appeja.
Mukana on myös erityisesti mobiiliin suunniteltuja verkkosivustoja.
Sarja alkoi lokakuussa. Uusi juttu ilmestyy vajaan viikon välein.
Sarjan jo julkaistut jutut löytyvät: www.avl.fi/category/varsin-mobiilia