Puut notkuvat monella pihalla niin suurta omenasatoa, että sen syömiseen eivät oman kotitalouden leukaperät riitä. Pihapuiden ylijäämäsatoa kannetaan kavereille ja sukulaisille, mutta netti ja sosiaalinen media ovat tuoneet lisää ideoita kiertoon.
Somerolainen Mikko Välttilä myy tuottamiaan kananmunia kuljetusautosta ympäri eteläistä Suomea. Välttilän asiakas ehdotti, että eikö hän voisi välittää kananmunien lisäksi myös ylijäämäomenoita. Välttilä muokkasi idean muotoon: tuo ylijäämäomenasi pysäkille ja me kuskaamme ne eteenpäin seuraaville pysäkeille ja ihmisille, joilla on puutetta omenoista. Omenat vaihtavat omistajaa ilmaiseksi. Välttilä tarjoaa omenoille vain kyydin kananmunien kanssa.
– Me teemme tämän ainoastaan mahdolliseksi. Yhtään rahaa ei omenoiden kanssa liiku.
Viime lauantaina oli ensimmäinen kananmunakierros, jossa kylkiäisenä kulki omenoita. Kierroksen alkupäässä omenoilla oli useita kysyjiä, mutta kuljettajan harmiksi yhtään omenalastia ei oltu vielä annettu kyytiin. Omenoita tuli tarjolle vasta toiseksi viimeiseltä pysäkiltä.
Kierroksesta viisastuneena Välttilä on saanut nyt ylijäämäomenoita isolta somerolaiselta puutarhalta. Näin kierroksen alkupäässäkin riittää jaettavaa. Tiistaina Välttilän reitti kiertää Turun pohjoispuolella. Torstaina omenoita voi tuoda ja hakea Satakunnan reitiltä, joka kulkee muun muassa Uudenkaupungin ja Laitilan kautta.
– Näin hyvänä satovuotena ylijäämäomenoilla ei oikein ole rahallista arvoa. Tässä kysyntä ja tarjonta saadaan kuitenkin kohtaamaan.
Omenapörssiä Facebookissa
Facebookissa pyörii useita omenapörssiryhmiä, joista yksi löytyy Turusta. Esa Aarnio perusti ryhmän Turkuun muutama vuosi sitten, kun hän luki sanomalehdestä, että vastaavia on muuallakin Suomessa.
– Ryhmän ideana on yhdistää kodittomat omenat ja omenattomat kodit, Aarnio selittää.
Omasta ylijäämästään voi kirjoittaa ryhmän seinälle, jonka alle halukkaat voivat ilmoittautua hakemaan omenoita.
Aarnion omalla pihalla kasvaa yli kaksikymmentä vanhaa omenapuuta, jotka tuottavat tänä vuonna valtavan sadon.
– Omenoiden ylitarjonta omalla pihalla alkoi käydä rasitteeksi. Nyt Facebookin kautta olen löytänyt jopa vakioasiakkaita, joista osa käy kaksikin kertaa vuodessa hakemassa omenoita.
Suurin osa omenanhakijoista nappaa mukaansa kassillisen tai kaksi. Ennätysmäärä on tänä vuonna haettu kaksi saavillista.
– Omenat ovat matkanneet myös pohjoisemmaksi, kun hakijat ovat olleet sukuloimassa Turussa ja hakeneet lähtiessään mukaansa omenaa.
Omenapörssien lisäksi omenat vaihtavat omistajaa monissa muissakin Facebook-ryhmissä.
Ylimääräiset kouluruokalaan
Turussa koulujen ruokaloihin saa tuoda kotipihalta ylijäämäomenia. Idea on, että omenat otetaan vastaan ja asetetaan suoraan tarjolle ruokasaliin.
Oppilaiden vanhempia on tiedotettu asiasta Wilma-viestien kautta.
– Kokeilemme tätä nyt ensimmäistä kertaa. Homma on niin alussa, että en tiedä vielä juurikaan kokemuksia kouluista. Rieskalähteen koululle oli ainakin tullut jo paljon omenoita, kuvailee palvelujohtaja Paula Juvonen Arkeasta.
Arkea toivoo kouluihin hyväkuntoisia ja maukkaita omenoita. Kiireistä ruokalahenkilökuntaa ei ole tarkoitus kuormittaa ylimääräisellä omenatyöllä.
– Idea oli, että tämä ei työllistäisi meitä paljoakaan. Tällä on tarkoitus vähentää hävikkiä. Täytyy tietysti miettiä, jos omenoita jää valtavasti syömättä, voisiko niistä valmistaa jotain koulukeittiöissä.
Arkea kokeilee omenakiertoa vain Turussa.
Puutarhajätettä tai sekajätettä
Loimi-Hämeen jätehuollossa omenakausi näkyy jo, kun alueen asukkaat tuovat ylimääräiset omenat jätteenkeräykseen.
– Omenoita tulee puutarhajätteeksi vaihtelevia määriä, yhdestä ämpärillisestä aina peräkärrylliseen asti, kertoo tiedottaja Suvi Lehtinen.
Normaalikuntoiset omenat menevät puutarhajätteenä, mutta muumiotautiset omenat Lehtinen kehottaa pakkaamaan erikseen.
– Ne voi pakata vaikka jätesäkkeihin. Muumiotautiset menevät meillä sekajätteen mukana jätevoimalaan poltettavaksi.
Lehtisen mukaan muumio-omenat voi myös kompostoida, jos oma lämpökompostori siihen riittää.
Syömäkelpoiset omenat hän kehottaa laittamaan kiertoon. Facebook-ryhmien lisäksi niitä voi myydä esimerkiksi nettikirppiksellä tai laittaa kaupan ilmoitustaululle tiedon.
Loimi-Hämeen jätehuollossa toimii myös työpaikan oma omenakierrätys.
– Kahvihuoneen pöydällä oleva omenakulho tyhjenee tasaisesti aina päivän tai kahden välein, naurahtaa Lehtinen.
Omenoiden oikea jäteluokka ja -paikka kannattaa tarkastaa omasta jätehuoltoyhtiöstä.
Omena kiertoon Turun keskustassa
Lounais-Suomen jätehuolto järjestää lauantaina ruokahävikin vastaisen tempauksen Turussa. Yliopistonkadulle voi tuoda oman pihan ylijäämäomenoita, ja yleisö saa maistella näitä hedelmiä. Jos jaettavaa riittää, tilaisuuden lopuksi omenoita saa mukaansa.
– Valtaosa ylijäämäomenoista kiertää varmasti ihan naapureiden ja tuttujen kesken, mutta tietysti se aina säälittää, jos syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan. Tässä on nyt yksi kanava edistää kiertoa, kertoo ympäristökouluttaja Miia Jylhä Lounais-Suomen jätehuollosta.
Jylhä tietää, mistä puhuu, sillä hänen omallakin pihallaan jää osa omenoista käyttämättä. Osa tästä sadosta saattaa tulla lauantaina Yliopistonkadulle jakoon.
– Tuttavapiirissäni moni vie omenat mehuasemille. Se on yksi tapa hyödyntää omenat.
Peuralle omenaa, hirvelle porkkanaa
Moni metsästysseura kerää omenia riistaruuaksi ruokintapaikoille. Esimerkiksi Laitilassa metsästysseura Kaiun peuraporukka vie omenoita metsään.
– Puiden alle tippuneet omenat päätyvät aina jonkun käden kautta peuraporukalle. Sen jäsenet vievät sitten omenoita omille ruokintapaikoilleen. Peurat syövät omenoita, hirvet taas enemmän porkkanaa, kuvailee metsästysseuran puheenjohtaja Matti Lähteenmäki.
Lähteenmäki kertoo, että monilla ruokintapaikoilla on riistakamera. Niiden avulla metsästysseura tarkkailee ruokintapaikalla käyviä eläimiä.
– Omenoita on oman kokemukseni mukaan tänä vuonna aika paljon, mutta laatu ei ole niin hyvä. Muumiotautia on jonkin verran.