LIETO/Tarvasjoki. Kun Heinoset vuonna 1997 kylvivät ensimmäiset härkäpavun siemenensä, ei Suomen pelloilla juuri kasvia näkynyt. Nykyään yhä useammin saattaa törmätä korkeaksi, parhaimmillaan jopa 140-senttiseksi, kasvavaan palkokasviin.
Erittäin valkuaispitoista härkäpapua ei kuitenkaan vielä suuremmin käytetä Suomessa ihmisravinnoksi, vaan muutamia pieniä eriä lukuun ottamatta kaikki Heinostenkin pavut menevät rehuksi. Vielä joskus tilanne saattaa olla toinen.
–Härkäpapu on ehkä tulevaisuuden trendi. Ihmisten ravintotottumukset muuttuvat, ja pinnalla on pyrkimys lihan käytön vähentämiseen sekä kasviproteiinin käytön lisäämiseen, tarvasjokelainen luomuviljelijä Esa Heinonen arvelee.
Härkäpapu ei ole Heinosen mukaan Suomen oloihin erityisen haastava viljeltävä.
–Sillä on vahva juuristo, ja se kestää hyvin kuivaa. Esimerkiksi herne kärsii helpommin ääriolosuhteista, hän paljastaa.
Mikko Perttunen