Pöytyän työttömyysprosentti on hienoisessa nousussa: joulukuussa työttömiä oli 11,5 prosenttia, kun vuotta aiemmin luku oli 11,0 prosenttia.
Marraskuussa työttömyys oli selvästi alemmalla tasolla, 10,1 prosentissa.
Joulukuussa työttömänä oli 456 pöytyäläistä.
Myös Marttilassa ja Koskella työttömyys oli joulukuussa noususuunnassa. Marttilassa työttömyysprosentti oli 12,6 ja Koskella 10,4.
Aurassa kehitys oli vastakkainen: työttömyys väheni vuoden takaisesta. Vuoden 2015 viimeisen kuukauden lukema oli 10,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 11,0.
Työttömänä oli 204 auralaista.
Oripäässä nousua vain hitusen
Oripää, Laitila ja Pyhäranta – siinä kolme Varsinais-Suomen kuntaa, joissa työttömyysaste on noussut vähiten viimeisen seitsemän vuoden aikana. Oripäässä nousua on ollut vain 1,3 prosenttiyksikköä. Se on poikkeuksellisen vähän verrattuna maakunnan muihin kuntiin.
Oripään työttömyysaste oli joulukuussa 2008 7,8 prosenttia. Seitsemän vuotta myöhemmin se oli 9,1.
Mistä Oripään hyvä tilanne johtuu?
– Oripäässä ja koko Loimaan seudulla on mennyt vakaasti, heilahdukset ovat olleet hetkellisiä. Työvoimaa ulostyöntäviä vaikutuksia ei ole juuri ollut ja yrityskanta on pysynyt suhteellisen vakaana, kuvailee yrityspalveluiden asiantuntija Timo Hirviniemi Loimaan TE-toimistosta.
– Oripäässä on kuntakokoon nähden normaali yrityskanta, ja nämä yritykset ovat vakaasti työllistäviä. Täällä on itsenäisiä, omilla toimialoillaan vaikuttavia yrityksiä. Se on varmasti vakauttava tekijä.
Laitilassa työttömyysaste nousi 7 prosentista 8,8 prosenttiin. Pyhärannassa nousu oli 8,7 prosentista 10,6 prosenttiin.
Entä mikä voisi selittää Laitilan hyvää kehitystä muuhun maakuntaan verrattuna?
– Monipuolinen elinkeinorakenne. Meillä on paikkakunnan kokoon suhteutettuna paljon teollisuutta. Kun yritykset toimivat eri aloilla (puu, muovi, metalli, graafinen teollisuus, elintarvike), niin toisten menestyminen tasoittaa toisten ongelmia. Meilläkin on yrityksiä, jotka ovat kärsineet paljon mm. Venäjän viennin tyrehtymisestä. Eli lomautuksia ja irtisanomisiakin on kyllä Laitilassakin ollut, kertoo Laitilan elinkeinoasiamies Esa Buri.
– Myös korkea työpaikkaomavaraisuutemme, 105 prosenttia, maakunnan toiseksi korkein, vaikuttaa asiaan positiivisesti, jatkaa Buri.
Varsinais-Suomen alhaisin työttömyysaste on tällä hetkellä Paraisilla, 8,4 prosenttia. Paraisilla työttömyys on noussut 3,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2008.
Paimiossa oli maakunnan alhaisin työttömyysprosentti vertailujakson alkaessa, joulukuussa vuonna 2008. Työttömiä oli 3,6 prosenttia työvoimasta. Paimion työttömyysprosentti on noussut erityisesti viimeisen vuoden aikana. Luku nousi 8,3 prosentista 9,3 prosenttiin.
Työttömyyden kasvuvauhti hidastunut
Tämän vuoden aikana työllisyystilanne on huonontunut lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa kun joulukuun lukuja vertaa tammikuun lukuihin. Vielä marraskuussa suunta oli toisinpäin. Vuodenvaihteen työttömyysluvut ovat yleensä vuoden huonoimmat oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen vuoksi. Toinen piikki luvuissa on kesällä.
– Työttömyystilanteen muutos ei näytä joulukuussa 2015 aivan yhtä hyvältä kuin aikaisemmin tänä syksynä. Perussuunta on kuitenkin sama: työttömyyden kasvuvauhti on pienentynyt, kertoo Varsinais-Suomen TE-toimiston analyytikko Juha Pusila.
– Koko syksyn tilannekuva on ollut se, että teollisuudessa työvoiman kysyntä on kasvanut. Metalli-, elintarvike- ja prosessiteollisuus palkkaavat uutta työvoimaa. Se näkyy myös niin, että näillä aloilla työttömien määrä on vähenemässä. Myös rakentaminen on elpymässä.
Työttömyyden aleneminen alkoi jo vuosi sitten teollisuudessa. Se jatkuu edelleen. Lisäksi tekniikan alan asiantuntijoiden työttömyys vähenee. Rakennusalallakin työttömyys on kääntynyt laskuun pitkän heikon kauden jälkeen. Tämä näkyy erityisesti miesten työttömyyden alentumisena.
Naisten työllisyys paranee miesten perässä
Lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa on miehiä työttömänä naisia enemmän. Ainoastaan Ruskolla naisia oli joulukuussa miehiä enemmän työttömänä. Oripäässä työttömyys piinasi yhtä montaa naista ja miestä.
– Myös naisten työttömyyden kasvuvauhti on hidastumassa. Se tulee puoli vuotta miehiä jäljessä, kertoo Juha Pusila.
Analyytikon mukaan palvelusektori alkoi elpyä pikkuhiljaa edellisen vuoden viimeisellä neljänneksellä.
– Telakan, laivanrakennuksen ja muiden alojen heijastusvaikutukset alkoivat näkyä myös palveluissa. Kun asiat realisoituivat, myös kuluttajille tuli toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Kaupan alan myyntihän kasvoi joulukuussa.
Työttömyys keskittyy keskuskuntiin
Kovin nousu työttömyysasteessa Varsinais-Suomessa on ollut Salossa. Työttömyysaste on noussut seitsemässä vuodessa peräti 9,9 prosenttiyksikköä. Vuonna 2008 Salon työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Nokian, Microsoftin ja monen muun yrityksen irtisanomisten ja yleisen taloustilanteen vuoksi kaupungissa on työttömien osuus työvoimasta noussut 18,3 prosenttiin.
Nousu on ollut kovaa myös Turussa ja Raisiossa. Turun työttömyysprosentti oli joulukuussa 17,7 ja Raision 13,2.
Kustavin työttömyysprosentti nousi hurjasti marraskuusta joulukuuhun, 11,4 prosentista 13,5 prosenttiin.
Mistä johtuu isompien kaupunkien maaseutua pahempi työttömyys?
– Suomessa työttömyys keskittyy keskuskuntiin. Se on monimutkainen ilmiö, jota selittää muun muassa työpaikkojen sijoittuminen. Osatekijänä on myös se, että varakkaampi väki asuu omakotitaloissa keskuskunnan ympärillä. Heidän asemansa työmarkkinoilla on jonkin verran vakaampi kuin keskuskunnassa asuvan työväestön asema.
Kokosimme Varsinais-Suomen kuntien työttömyyskehityksen vuosilta 2008–2015. Voit tarkastella kuntien työttömyyslukuja yksitellen tai vertailla kahta kuntaa keskenään. Valitse haluamasi kunta/kunnat valikosta.
Luvut ovat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisemia työttömyyslukuja.
Turussa asuu puolet maakunnan työttömistä
- Varsinais-Suomessa työttömiä (lomautetut mukaan lukien) oli vuoden lopussa 32 783.
- Heistä puolet asuu Turussa, jossa työttömiä on 16 134.
- Salossa taas asuu vajaa 14 prosenttia alueen työttömistä.
- Viime vuoden joulukuusta työttömien määrä kasvoi Varsinais-Suomessa 1 200 henkilöllä.
- Se on 3,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
- Koko maassa työttömien määrä kasvoi 4,0 prosentilla.