Sisälläni asuva, tosin jo aikoja sitten nukahtanut, fanityttö alkoi heräillä, kun sain käsiini saksalaisen Tokio Hotelin 3.10. julkaistun viidennen studioalbumin. Jo etukäteen tiesin, että Kings of Suburbia tulisi poikkeamaan bändin aikaisemmasta tuotannosta niin musiikillisesti kuin kielellisesti, levy on täysin englanninkielinen ja täynnä elektronisia soundeja.
Koska levyltä löytyvä musiikki on jotain aivan muuta kuin tältä bändiltä on totuttu kuulemaan, piti minun ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen nukkua yön yli ja kuunnella levy pariin kertaan läpi uudestaan ennen kuin se alkoi aueta minulle. Kings of Suburbia on selvästi elektronisempaa musiikkia kuin bändin aiempi tuotanto, mutta siitä voi silti kuulla Tokio Hotelin oman soundin.
Vahvojen elektronisien kappaleiden joukkoon on ujutettu myös akustisia balladeja ja ne kuuluvatkin minun henkilökohtaisiin suosikkeihini. Kaiken kaikkiaan levyn kokonaisuus on hyvä ja toimiva. Sanoitusten osalta ei kuitenkaan päästä niin syviin aiheisiin kuin bändin aikaisemmilla levyillä, kappaleet pyörivät nykyajalle perinteiseen tyyliin lähinnä ihmissuhteissa ja juhlimisessa.
Itse voisin kuvitella käyttäväni King of Suburbiaa esimerkiksi treenimusiikkina tai piristävänä matkamusiikkina autossa. Suosittelen levyä myös niille, joihin Tokio Hotel ei ole aikaisemmin iskenyt, se voi yllättää positiivisesti. (M.K.)
****
Arvosteluasteikko
***** Hienosti tehtyä ja esitettyä musiikkia
**** Kuuntelemisen arvoista
*** Toisen korvan musiikkia
** Vain epätoivoisille
* Älä edes vaivaudu