Pöytyällä on tutkittu kouluruuan maittavuutta jo toistakymmentä vuotta. Makuasioista ei kannata kiistellä, joten on selvää että mielipiteitä on monia. On kuitenkin kiistatonta, että kasvisruoka maistuu kouluissa huonosti. Poikkeuksiakin toki on, nähtävästi pinaattilettuja ei pidetä kasvisruokana.
Keittäjien tehtävä on haastava, sillä kyse on paitsi makutottumuksista, myös ennakkoluuloista. Jos ruuan nimessä on sana kasvis, ennakkoasenne on negatiivinen. Hävikin vähentämiseksi kasvisruokapäivinä ruokaa tehdäänkin vähemmän. Sutkaus siitä, että kasvisruokapäivistä hyötyvät eniten paikalliset pikaruokaravintolat ei liene kaukaa haettu.
Suomi on pitkään ollut kouluruokailun edelläkävijä. Nälkäisenä opiskelu ei onnistu ja maksuttomuus takaa sen, että kouluruokailu on mahdollista kaikille.
Kouluruoka-annokseen käytettävä raha on pieni, mutta riittävä tasapainoiseen ateriaan. Vilkaisu muualle maailmaan osoittaa, että Suomessa todella on paremmin. Iltalehti uutisoi viikonloppuna suomalaisesta Maisasta, joka opiskelee Yhdysvalloissa, mutta jättää siellä kolmen dollarin hintaisen kouluruuan syömättä ja turvautuu omiin eväisiin. Ei ihme, sillä lounaat koostuivat rasvaisista ja hyvin pitkälle prosessoiduista ruuista. Ylipaino onkin maassa suuri ongelma.
Suomessa kansallisten ravitsemussuositusten ja koululaisten kouluruokatoiveiden välillä on ristiriita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö asiat voisi kehittyä. Parhaaseen tulokseen päästään varmasti koululaisten ja ruokapalvelun ammattilaisten yhteistyöllä.