KOSKI, MARTTILA. Suomen Tieyhdistyksen yksityistieasiantuntija Teuvo Taura vieraili Marttilassa ja Koskella kertomassa ajankohtaisista yksityistieasioista. Seuraavaksi yksityistieinfoja tullaan pitämään Aurassa ja Pöytyällä.
Taura kiittelee sitä, miten kunnissa suhtaudutaan yksityisteiden varrella asuviin.
– Maalaiskunnissa on sen verran päättäjiltä ymmärrystä, että yksityisteitä kannattaa tukea.
Kuntien maksamien tieavustusten suuruus vaihtelee kunnittain. Alimmillaan avustus voi olla vain 20 prosenttia.
– Kuntien yksityisteiden kunnille maksama avustus ei ole lakisääteinen vaan kuntien oma poliittinen päätös. Kun kunnalla on tiukkaa, jostain on säästettävä, Taura kertoo.
Marttilassa on 42 yksityisteiden tiekuntaa ja noin 150 kilometriä yksityisteitä. Kunta maksaa noin 75 prosenttia niiden hyväksyttävistä kunnossapitokustannuksista. Koskella yksityisteiden tiekuntia on samoin 42 kappaletta ja niillä tiekilometrejä 129. Yksityisteille maksettavan kunnossapitokustannuksen prosenttiosuus sama kuin Marttilassakin.
– Ehdot, joiden perusteella kunnissa myönnetään tukea, vaihtelevat, mutta pääsääntö on se, että tien varrella on oltava pysyvää asutusta tai yksityistien on oltava merkittävä läpikulkutie, Taura jatkaa.
Korjausvelkaa jo 1,3 miljardia euroa
Valtion erikseen maksamat yksityisteiden avustusmäärärahat ovat tällä hetkellä vähissä. Tavallisiin kantavuusparannuksiin tukea ei saa, mutta siltahankkeisiin apua voi edelleen hakea.
– Rahaa ei tosin riitä niistäkään kaikkiin. Metsäkeskus on saanut vastikään valmiiksi yksityisteiden kuntoa käsittelevän selvityksen ja julkaissut sen. Yksityisteiden korjausvelka on suuruudeltaan 1,3 miljardia euroa. Noin 20 prosenttia yksityisteiden silloista vaatisi välittömiä korjauksia ja 1200 siltaa pitäisi korjata pysyvästi, Taura muistelee.
Käytännössä valtion yksityistiemäärärahoja on jaossa sen verran, että Tauran mukaan voidaan rahoittaa kaksi tai kolme siltahanketta maakuntaa kohden.
– Merkkejä lisärahasta ei ole, mutta asiaan pyritään vaikuttamaan monelta taholta.
Korjausvelan jakaantumisessa on hieman eroja sen suhteen, missä päin maata liikutaan. Lapissa tilanne on paras, Auranmaa lukeutuu korjausvelan suhteen maan keskikastiin. Huonoja teitä ja siltoja löytyy täältäkin.
Tieisäntä tuntee pykälät maallikkoa paremmin
Taura kiittelee sitä, että Marttilan alueella ja Koskellakin iso osa yksityisteistä on tieisännöitsijöiden hoidossa. Heillä on usein enemmän tietämystä kuin tiekuntien osakkailla.
– Kun maallikko lähtee yksityistieasioita hoitamaan, se ei aina ole helppoa, eikä mene pykälien mukaan. Silloin on olemassa riski, että joku yksityistien osakas valittaa tehdystä päätöksestä, jolloin asia menee käräjäoikeuteen. Se tietää isoja laskuja, jos tiekunnan tekemä päätös todetaan pätemättömäksi. Kustannukset ovat useita tuhansia euroja, ja se on iso juttu, jos tiekunnan vuosibudjetti on sellaiset 3 000 euroa, Taura varoittaa.
Taura kertoo Maanmittauslaitoksen julkaisseen kaksi vuotta sitten uudet yksiköintisuositukset, joissa määritellään eri liikennelaeille eli vakinaisille ja loma-asukkaille sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille ohjeelliset painoluvut yksiköiden laskemista varten. Yksiköiden perusteella määräytyvät tieosakkaiden tiemaksut. Toistaiseksi vain pieni osa tiekunnista on ottanut uudet suositukset käyttöön.
Päädyttiinpä yksityistien varressa millaisiin ratkaisuihin tahansa, tiekunta kannattaa perustaa, vaikka siinä olisi vain muutamia kiinteistöjä. Avustuksia, sekä kunnan että valtion, voi hakea ainoastaan tiekunta.
– Lisäksi tiekunta päättää aina enemmistöpäätöksellä. Ellei tiekuntaa ole, vaaditaan kaikkien tien osakkaiden yhteinen suostumus esimerkiksi siihen, miten paljon tiemaksuja kerätään, Taura muistuttaa.
Suomen Tieyhdistys järjestää tiekuntien osakkaille ja muille aiheesta kiinnostuneille yksityistieinfot ensi viikolla Riihikoskella ja Aurassa. Riihikoskella tilaisuus pidetään maanantaina 28.4. klo 12.30–14.30 Mäkiäisten työväentalolla ja Auran tilaisuus maanantaina 28.4. klo 17–19 Aurasalissa.
ELY muuttaa huonokuntoisia teitä sorateiksi
Tulevan kesän aikana Ely-keskus päällystää Auranmaan alueella teitä neljässä eri kohteessa: Yläneen ja Mynämäen välillä kulkevaa tietä 2020, Aurassa Käyräntietä, tietä numero 222 ja Auran keskustasta tien 222 suuntaan lähtevää kevyenliikenteen väylää.
Uuden päällysteen sijaan osalla erittäin huonokuntoista asfalttitiestöä tehdään myös muunlaisia kunnostustöitä.
– Kun rahaa ei ole enää kunnostaa alempiasteisia tieverkkoja, niistä tehdään sorateitä. Huonokuntoiselle tielle ei kannata laittaa uutta asfalttia, on parempi vaihtaa tie sorapintaiseksi, Teuvo Taura toteaa.
Auranmaan alueella tällainen ratkaisu koskee toistaiseksi vain yhtä tietä, Kosken ja Someron rajalla kulkevaa tietä numero 13529 eli Vilukselantietä.
Sorapinnoite ei Tauran mukaan ole välttämättä huono ratkaisu. Tosin hoitokustannus on asfalttia suurempi, koska soratie vaatii talvikunnossapidon ohella kesäisin lanausta ja pölyn sidontaa.