Yrittäjän mukaan henkilökunta on 60 vuotta täyttävän Riihikosken Nesteen kivijalka – ”Sen aikaa olen luvannut tätä pitää, että pääsemme kaikki eläkkeelle!”

0
Aarne Santalainen on työskennellyt Riihikosken huoltoasemalla pienestä pitäen. Vuonna 1989 hän jatkoi isänsä työtä huoltoaseman yrittäjänä.
Aarne Santalainen on työskennellyt Riihikosken huoltoasemalla pienestä pitäen. Vuonna 1989 hän jatkoi isänsä työtä huoltoaseman yrittäjänä.

PÖYTYÄ/Riihikoski. Kun Riihikosken BP-huoltoaseman avajaiset pidettiin 24.6.1965, se palveli ensisijaisesti Riihikoski–Yläne-tien kulkijoita ja noin kuukausi avajaisten jälkeen otettiin käyttöön Aurasta Huittisiin johtava kantatie 41.

Aseman ensimmäinen yrittäjä oli Riku Eko, jonka poika Veli-Matti Eko vastaa nykyään Riihikosken Nesteellä tehtävistä huolloista. Baarin vuokrasi ensi alkuun Irja Saari.

Ekon jälkeen aseman ohjaksiin tarttui Pentti Ketola ja häntä seurasi Vieno Santalainen, jolla oli hetken kaksi yhtiökumppania.

Vieno Santalainen on huoltoaseman nykyisen yrittäjän, Aarne Santalaisen isä.

Aarne Santalainen laskeskelee olevansa henkilökuntansa kanssa lähes samaa ikäluokkaa kuin itse asemakin. Osaavat ja toisilleen tutut työntekijät selittävät Santalaisen mukaan sen, että huoltoasema on arvostettu ja voimissaan.

– Sen aikaa olen luvannut tätä pitää, että pääsemme kaikki eläkkeelle, hän sanoo.

Riihikosken Nesteellä on viisi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen työntekijä.

Veli-Matti Eko uurastaa huoltohallissa, jonka hänen isänsä Riku Eko rakennutti vuonna 1965.
Veli-Matti Eko uurastaa huoltohallissa, jonka hänen isänsä Riku Eko rakennutti vuonna 1965.

Alku oli raskas

Nykyään huoltoaseman pyörittäminen on Aarne Santalaisen mielestä mukavan tasaista. Toista oli 1989, jolloin hän tarttui ohjaksiin, osti tontin sekä aseman huoltoasemaketju Unionilta ja teki rakennukseen suuren remontin.

– Työ oli tuttua, sillä olin ollut isäni huoltoasemalla 5-vuotiaasta lähtien. Noin 15-vuotiaasta alkaen autoin häntä enenevissä määrin lähes kaikessa. Isä kun oli jo iäkäs mies, Santalainen muistelee.

1990-luvun alussa alkoi lama ja lainojen korot hyppäsivät pilviin. Santalainen päätti selvitä kovalla työllä. Ensimmäiset 17 yrittäjävuottaan hän uurasti lähes ympäripyöreitä päiviä. Arkisin asema avattiin aamukuudelta ja ovet suljettiin iltayhdeksältä. Viikonloppuisin aukioloajat olivat vain muutaman tunnin lyhyemmät.

Korona-aikana useat huoltoasemat lyhensivät aukioloaikojaan sellaisiksi, että yrittäjille jäi lepoaikaa. Sitä Santalainen kiittelee hyväksi ratkaisuksi. Riihikosken Nesteellä luovuttiin kokonaan sunnuntaiaukiolosta, joskin polttoaineita saa silloinkin automaateista.

Aina kun Riihikosken Nesteellä on henkilökuntaa, asiakkaita pyritään palvelemaan tankkaamalla heidän autonsa, kuten kaikilla huoltoasemilla oli ennen vanhaan tapana.

Pöytyäläisen Harri Knuutilan mielestä Riihikosken Nesteellä on iso merkitys sille, että kulmakunnan autot pysyvät kunnossa. Kun huoltamon nykyiset työntekijät aikanaan eläköityvät, Knuutilan mielestä asema kaipaisi yrittäjähenkistä perhettä, joka kykenisi jatkamaan nykyisenlaista toimintaa.
Pöytyäläisen Harri Knuutilan mielestä Riihikosken Nesteellä on iso merkitys sille, että kulmakunnan autot pysyvät kunnossa. Kun huoltamon nykyiset työntekijät aikanaan eläköityvät, Knuutilan mielestä asema kaipaisi yrittäjähenkistä perhettä, joka kykenisi jatkamaan nykyisenlaista toimintaa.

Putkityömaa oli lottovoitto

Takavuosia miettiessään Aarne Santalainen sanoo olevansa tyytyväinen, ettei tullut alkuinnostuksessa uusineeksi mittarikenttääkin.

Sen hän teki vasta vuonna 2000: tontilta poistettiin pilaantuneet maa-ainekset, asennettiin uudet polttoainesäiliöt ja tehtiin asianmukaiset suojaukset. Tuolloin tehty uudistus täyttää vielä tämänkin päivän vaatimukset.

Mittavat investoinnit alkoivat tuottaa toden teolla, kun Virttaankankaan tekopohjavettä ryhdyttiin johtamaan Turkuun. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä toteutettu putkityömaa kiihdytti ruoan ja kahvin myynnin Riihikoskella huippuunsa. Myös polttoaineet kävivät kaupaksi, rengasmyynti sujui ja huollossa piti kiirettä.

– Tuottoa tuli ja hiljalleen velat vaan häipyivät, Aarne Santalainen sanoo.

Hänen mielestään olisi hienoa, jos seudulle saataisiin jatkossakin vastaavia elinkeinoelämää vauhdittavia hankkeita.

Riihikosken Nesteen myymälässä on hyötytavaraa ja viihdykettä: autoilutarvikkeita, makeisia, lukulaseja sekä Valtasen Liikenteen historiikkeja.
Riihikosken Nesteen myymälässä on hyötytavaraa ja viihdykettä: autoilutarvikkeita, makeisia, lukulaseja sekä Valtasen Liikenteen historiikkeja.

Huollolla ja rengasmyynnillä hyvät näkymät

Entäpä tulevaisuus?

Aarne Santalainen vastaa solmineensa hiljattain viiden vuoden polttoainesopimuksen Nesteen kanssa. Sen hän arvelee jäävän kohdallaan viimeiseksi.

– Olisi kiva, jos liiketoiminnalle löytyisi jatkaja. Kaikki olisi valmiina, hän tuumaa.

Yrittäjä arvelee, että autohuollolla ja rengasmyynnillä on hyvät mahdollisuudet säilyä liiketoiminnan kulmakivinä pitkälle tulevaisuuteen. Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden myynti on laskenut hybridi- ja sähköautojen myötä. Myös kahvilan asiakaskunta tuntuu vähenevän väestön ikääntyessä.

Vielä jokin aika sitten Riihikosken Nesteelle kokoontui vanhaa polvea edustaneita miesporukoita kaksi tai kolme kertaa päivässä kahvittelemaan sekä syömään. Nyt niiden jäsenistä moni on edesmennyt eikä samanlaista rupattelukulttuuria ole vielä ilmennyt nuoremmissa ikäluokissa.

Huoltoaseman 60-vuotista taivalta Santalainen ei ole suunnitellut juhlivansa mitenkään erityisesti. Hänellä on ollut tapana tarjota asiakkaille kerran vuodessa joulukahvit ja siitä hän aikoo pitää kiinni.


FAKTA: Riihikosken Neste

Perustamisvuosi: 1965. Avajaiset 24.6.1965

Aseman nimet: Riihikosken BP, nimeksi tuli 1970-luvun alussa Union ja 1990-luvun alussa Neste

Aseman yrittäjät: Riku Eko, Pentti Ketola, Vieno Santalainen ja Aarne Santalainen

Palvelut: polttoainemyynti, huoltamo, rengasmyynti, kahvio

Kahvion suosituin myyntiartikkeli: kahvi ja maksamakkarasämpylä


FAKTA: Mikä oli BP?

Kunnallinen Viikkolehti käytti runsaasti palstatilaa BP-Petko Oy:n nimen taustoittamiseen uutisoidessaan Riihikosken huoltoaseman avajaisista 25.6.1965.

Vahvan brittiläisen latauksen omaava nimi todettiin lehdessä vieraaksi. Nimi syntyi, kun puolet Oy Petko Ab:n osakekannasta myytiin vuonna 1960 British Petroleum Companylle.

Kotimainen Petko oli saanut alkunsa 1940 korviketeollisuuden parissa. Toisen maailmansodan päätyttyä ja ulkomaankaupan elpyessä se kehittyi polttoöljyä markkinoivaksi yhtiöksi. Samalla Petko ryhtyi yhteistoimintaan BP:n edeltäjän, Anglo-Iranian Oil Companyn kanssa.

Vuodesta 1961 alkaen BP-Petko Oy valtasi vauhdilla Suomen öljymarkkinoita ja sen tuotevalikoima käsitti pian kaikki BP:n auto- ja teollisuusvoiteluaineet. Riihikosken huoltoaseman avajaisten aikaan BP:llä oli Suomessa lähes 200 huoltoasemaa.

Huoltoasemarakennuksen ulkomuoto on peräisin 1990-luvulla tehdystä suuresta remontista. Mittarikenttä uudistettiin vuonna 2000, jolloin se varustettiin muun muassa katoksella.
Huoltoasemarakennuksen ulkomuoto on peräisin 1990-luvulla tehdystä suuresta remontista. Mittarikenttä uudistettiin vuonna 2000, jolloin se varustettiin muun muassa katoksella.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän