PÖYTYÄ/Yläne. Yläneen Nissilän alueen asemakaavan muutos on nähtävillä 26. maaliskuuta saakka. Toteutuessaan se sallisi minitalojen rakentamisen Kuntolantien varrelle. Pöytyän kunnanhallituksen päätettäväksi jää, minkä kokoisia taloja noin 1 000 neliön tonteille saa lopulta tehdä.
– Niihin mahtuu pieni asuinrakennus sekä autotalli- tai talousrakennus. Ajatus on, että rakennetut tontit olisivat suojaisia ja puustoisia, aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu kertoo.
Minitalo-nimitystä käytetään yleensä alle 50 kerrosneliömetrin rakennuksista, jotka tuodaan valmiina paikalle.
Esimerkiksi Yläneen Kalikaan on ollut mahdollista tehdä minitaloja, mutta Hannun mukaan se ei ole vielä herättänyt innostusta.
Tavoitteena yhtenäinen kokonaisuus
Kaavamuutoksen kohteena oleva tienoo on pääosin Pöytyän kunnan omistuksessa.
Valmistuttuaan Nissilän omakotialue poikkeaisi perinteisestä maaseuturakentamisesta, joka painottaa avaruuden tuntua ja suuria tiloja. Olli-Pekka Hannu toteaa, että minitalojen tuominen olemassa oleville pientaloalueille voisi näyttää hassulta. Sen sijaan ne kannattaa keskittää tietylle alueelle sieväksi kokonaisuudeksi.
Minitalojen naapurissa on tontteja suuremmille omakotitaloille. Viihtyisyyttä miljööseen toisi Kuntolantien ja Kotopellontien päähän kaavailtu puisto.
– Siellä voisi olla vaikka pieni lentopallokenttä ja lasten leikkivälineitä, Hannu esittää.
Aluearkkitehti toteaa, että yhtä keskeisellä paikalla, valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön läheisyydessä olevia pientalotontteja ei ole usein tarjolla eikä niitä ole Pöytyällekään tulossa tämän enempää.
Torialue kunnantalon naapuriin
Nissilän tontit saattavat Olli-Pekka Hannun mukaan kiinnostaa eläkeläisiä, mutta myös lapsiperheiden tarvitsemat palvelut ovat aivan vieressä. Kulkuyhteydet rakennetaan siten, ettei alueelle muuttavien tarvitse käyttää Yläneellä asioidessaan autoa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta asemakaavan muutoksessa on entisen kunnantalon ja päiväkodin väliin piirretty puistoalue. Hannu toteaa, että siihen mahtuisi vaikka pallottelukenttä, joka voisi olla myös päiväkodin käytössä. Lisäksi kentän ja kunnantalon tuntumaan esitetään varausta parkkipaikoille ja torialueelle. Kunnassa toivotaan, että kaavamuutos tukisi kunnantalon julkista käyttöä.
Ensimmäisten minitalojen tuloa Nissilään voidaan joutua odottamaan, vaikka kunnallistekniikan puolesta rakentaminen olisi mahdollista aloittaa vaikka heti. Kun Nissilän asemakaava valmistui 2013, alueelle ryhdyttiin kohtapuolin rakentamaan kahta yksikerroksista rivitaloa. Ne valmistuivat 2017 ja vuonna 2021 ne saivat naapurikseen hirsirunkoisen päiväkodin.
Tuolloin asuntorakentamisessa oli patoutunutta kysyntää, mutta tällä haavaa tilanne näyttää toiselta. Viime vuonna Yläneen keskustaan ei rakennettu ainuttakaan omakotitaloa ja koko Pöytyällä niitä tehtiin vain muutama.
Entiselle kunnantalolle säilytettävän kohteen kaavamerkintä
Asemakaavamuutoksessa on entisen kunnantalon sekä Nissilän aitan ja saunan kohdalla sk-merkinnät, jonka mukaan niiden säilyttäminen on suositeltavaa. Merkinnät eivät kiellä purkamista, mutta ne painottavat vanhojen rakennusten säilyttämisen tärkeyttä ja muistuttavat niiden olevan osa vanhaa jatkumoa.
Yläneen kunnantalolla on todettu kulttuurihistoriallisia, taajamakuvallisia ja arkkitehtonisia arvoja, jotka puoltavat sen säilyttämistä.
Yläneen iäkkäimpiin kantatiloihin lukeutuvan Nissilän aitta ja sauna ovat ainoat vanhasta kylän paikasta muistuttavat rakennukset. Aitan arvioidaan olevan 1910-luvulta ja se on kunnostettu hiljattain. Sauna on hirsiosiltaan huonokuntoinen. Perimätiedon mukaan se on siirretty pappilan takaa Tapalan maalle vuoden 1900 tienoilla.
Asemakaavamuutosta pohjustaneissa arkeologisissa tutkimuksissa selvitettiin, onko tienoo muinaismuistoaluetta. Irtolöytöjen perusteella alueella on ollut elämää iät ja ajat, mutta muinaismuistoalueeksi sitä ei nyt luokiteltu. Löydöistä merkittävimpiä on rautakautinen punnus, joka päätyi Kansallismuseon kokoelmiin.