AURANMAA, LOIMAA. Pöytyä, Aura, ja Koski valmistelevat yhdessä Loimaan kanssa kehittämishanketta, jonka tavoitteena on luoda tiekartta Loimaan seudun vetylaakson luomiseksi ja varmistaa se, että seudulla tunnistetaan vetytalouden ja puhtaan siirtymän liiketoimintamahdollisuudet.
Hankkeelle ollaan hakemassa rahoitusta Varsinais-Suomen liitolta. Kosken kunnanhallitus hyväksyi omalta osaltaan kunnan osallistumisen hankkeeseen ja sen 2162 euron omarahoitusosuuden.
Kehittämishankkeen taustalla on kansallisen vetyverkon suunnittelu. Suunnitteilla oleva linjaus kulkisi Loimaan, Pöytyän, Auran ja Kosken alueilla. Hanketta suunnitteleva Gasgrid on julkaissut suunnitelmista karttoja, jotka eivät kuitenkaan vielä ole kovin tarkkoja, sillä vetyputken linjaukset ovat vasta alustavia. Tarkempia tietoa putken linjauksesta on luvassa asian edetessä.
Loimaan asemasta näyttää tulevan keskeinen, sillä suunnitelman mukaan itä-länsi-suuntainen ja etelästä pohjoiseen kulkevat putket risteäisivät Loimaalla.
Viiden vuoden päästä toiminnassa
Putken on määrä olla toiminnassa vuonna 2030. Investointipäätös on aikataulutettu vuodelle 2026 eli viimeistään silloin linjauksen pitäisi olla tiedossa.
–Kartat, jotka ovat julkisessa jaossa, eivät ole kauhean tarkkoja. Gasgrid käy parhaillaan kuntien kanssa keskusteluja ja niiden edetessä saadaan varmasti tarkempaa tietoa linjauksesta, Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen toteaa.
–Hänen mukaansa putki toisi seudulla paljon mahdollisuuksia elinkeinoelämälle sekä energian tuotannossa että sen käytössä.
–Vetyputkessa on säännöllisin välein asemia, joissa putkesta voidaan sekä ottaa energiaa että syöttää sitä. Putkella on siis yhteys esimerkiksi seudun uusiutuvan energian hankkeisiin, Laaksonen toteaa.
Suuret odotukset
Puhtaan vedyn tuottaminen tarvitsee paljon uusiutuvaa energiaa. Laaksonen muistuttaa, että Loimaan seutukunta sopii hyvin uusiutuvan energian tuottamiseen.
Yksi uusiutuvan energian ongelmista on, että sen tuotto ei ole tasaista.
–Uusiutuvaa energiaa olisi mahdollisuus muuttaa vedyksi silloin kun vaikkapa tuulivoimalat tuottavat paljon sähköä ja käyttää silloin, kun energiantuotanto on vähäisempää, Laaksonen havainnollistaa.
Kun kansallisen verkon linjaus on tiedossa, voidaan alkaa suunnittelemaan alueellista vetyverkkoa, joka palvelisi alueen teollisuutta.
Kansallisessa vetyverkossa on kyse miljardiluokan hankkeesta. Teknisesti vetyverkosto muistuttaa maakaasun siirtoverkostoa, joka kulkee maan alla. Vetytalouteen kohdistuu suuria odotuksia niin taloudellisesti kuin työpaikkojen luojana.
Vetyä voidaan käyttää esimerkiksi polttoaineena ajoneuvoissa, teräksen tuotannossa tai varavoimana.