ORIPÄÄ. Teknisen työn lehtorina työuransa tehnyt Seppo Tähkiö, 89, on koonnut maalauksistaan näyttelyn Oripään kirjastoon. Useimmat teokset ovat syntyneet kansalaisopiston kursseilla vuosina 1982–1992. Tähkiö sanoo vuosikymmenen ajanjakson heijastelevan hänen tapaansa syventyä tiettyyn harrastukseen ja harjoittaa sitä kylliksi. Kun taito on hallussa, edessä on seuraavan asian opettelu.
Mieluisin maalauksen laji Tähkiölle on muotokuva.
– Niissä riittää haastetta, mutta minä olen tykännyt ottaa haasteita vastaan, hän selventää.
Enon taulut sytyttivät taidekipinän
Innostuksensa maalaustaiteeseen Seppo Tähkiö arvelee saaneensa lapsuudenkodistaan, jonka seinillä oli enomies Heikki Liimattan tauluja. Liimatta oli Suomen Taideakatemian koulun eli Ateneumin kasvatti.
Ammattimaiseksi taiteilijaksi ryhtymistä Tähkiö ei ehtinyt silti miettiä.
– Isäni halusi minusta opettajan ja ohjasi Rauman opettajaseminaariin. Mikäs siinä, työ tuntui kiinnostavalta. Käytännön taitoja korostavassa kansalaiskoulussa kullakin oppilaalla oli parhaimmillaan 6–7 teknisen työn tuntia viikossa, minkä turvin oli mahdollista tehdä suurehkojakin töitä.
Tähkiö muutti Lieksasta Oripäähän 28 vuotta sitten perittyään omakotitalon. Siellä hän elelee yksikseen. Vaimo Inkeri Tähkiö menehtyi yli 30 vuotta sitten aivan yllättäen. Tähkiöillä on kolme tytärtä.
– He eivät perineet taideharrastusta. Minä olen perheemme yksinäinen susi, Seppo Tähkiö virnistää.
Aika kuluu kuin siivillä
Maalaamisen ohella Seppo Tähkiön rakkaimpia harrastuksia on ollut ruoanlaitto. Lieksassa asuessaan hän toimi mehiläistarhaajana ja kirjoitti hunajantuotannon sekä ruoanlaiton tiimoilta kirjan Hunajaa maun mukaan.
Se oli tiettävästi Suomen ensimmäinen pelkkiä hunajareseptejä sisältänyt keittokirja. Tähkiö ei tyytynyt ainoastaan kokoamaan reseptejä, vaan myös kokeili niistä useimmat. Osa resepteistä oli kotitalousopettajan testaamia.
Sittemmin Tähkiöltä ilmestyi taiteen syvintä olemusta kartoittava Tie saavuttamattomaan – Ajatuksia taiteen olemuksesta -kirja.
Tällä hetkellä Tähkiö sanoo ihmettelevänsä, kuinka ajankulku tuntuu iän karttuessa kiihtyvän ja päivät rientävät kuin siivillä. Ne kuluvat jopa niin nopeasti, että luovaa prosessia on vaikea saada käyntiin.
Seppo Tähkiön teoksista koottu Lentävät perhoset -näyttely on esillä Oripään kirjastossa maaliskuun puoliväliin saakka.
