Pöytyällä kysytään parhaillaan kylien toiveita ja tarpeita Älykäs kylä -hankkeen tiimoilla. Ajatus älykkäästä kylästä on lähtöisin EU:n maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeessa mietitään, miten kyliä pitää kehittää, jotta ne säilyvät elinvoimaisina ja vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.
Taustalla on myös huoli yhtä turvattomammaksi käyvästä maailmasta. Kylätaloilla olisi hyvä olla valmiudet toimia varautumiskeskuksina. Kylillä on myös tärkeä rooli omavaraisuuden vahvistajina.
Vaikka väki maaseudulla on vähentynyt jo jonkin aikaa, kehityksen ei tarvitse jatkua samanlaisena. Suomessa on elossa vielä paljon ihmisiä, jotka muistavat, miten elämä kriisiaikana oli maaseudulla monin tavoin helpompaa kuin kaupungeissa. Kaupunkiserkkuja otettiin jopa omaan kotiin asumaan. Maaseudulla on helpompi olla ainakin osin omavarainen eikä elämä ole niin haavoittuvaista kuin kaupungeissa. Hyvä esimerkki on vaikkapa talojen lämmitys. Auranmaallakin suuri osa asunnoista on sellaisia, joissa ei tarvitse palella, vaikka sähköt olisivat poissa pitkäänkin.
Käynnissä on useita kehityskulkuja, joista osa lisää kylien elinvoimaa ja osa vähentää. Trendit myös muuttuvat nopeasti. Vielä pari vuotta sitten toiveita asetettiin etätyöhön. Nyt etätyö on vastatuulessa, mutta sekin tuuli saattaa tulevaisuudessa taas kääntyä.
Kylissä on syytä olla hereillä ja miettiä, millaista toimintaa tarvitaan ja millaista rahoitusta on saatavissa. Tärkeintä on, että löytyy innostuneita ja innostavia yksilöitä, jotka saavat muutkin mukaan kehittämään yhteistä kylää.