PÖYTYÄ/Haveri. –Toivon antaminen nuorille motivoi. Jo oman elämänkokemukseni kautta voin kertoa nuorille, että kaikenlaista tulee elämässä vastaan, sanoo Pöytyän koulunuorisotyöntekijä Teija Haakana.
Haakana on ehtinyt työskennellä nuorten parissa niin partiossa, seurakunnassa kuin nyt kunnan koulunuorisotyöntekijänäkin. Ydinasiat ovat pitkälti samoja.
–Kunnan töissä uskonto ei tietenkään ole samalla tavalla läsnä kuin seurakunnalla, mutta ydin on kuitenkin sama eli rakkauden ja hyväksynnän välittäminen, Haakana sanoo.
Nuorten kanssa työskentelyn hän aloitti kuitenkin jo silloin kun oli itsekin vielä teini.
–Olin kahdeksan tai yhdeksän kun menin partioon ja 13–vuotiaana aloitin laumanjohtajana, Haakana sanoo.
Pöllönä oppii
Pöytyän Pöllöissä Haakana on viihtynyt yli 30 vuotta. Partiolla oli osansa myös siinä, että hänhakeutui opiskelemaan ensin kirkon nuorisotyön ohjaajaksi ja sitten sosionomiksi.
–Nykypartio on paljon muutakin kuin retkeilyä, esimerkiksi mediataidot kuuluvat partio-ohjelmaan. Tunne- ja kaveritaidot ovat partiossa se juttu. Niitä opetellaan tekemisen kautta. Kun on kymmenen päivää teltassa saman ihmisen kanssa, väkisinkin oppii kaveritaitoja.
Nuorten kanssa työskentely tarjoaa kaikenlaisia hetkiä. Välillä voi niin sanotusti mennä roska silmään.
–Vähän aikaa sitten ohjasin totuutta ja tehtävää. Nuorelle tuli kysymys, kehen hän luottaa eniten tässä tilassa. Vastaus oli että Teijaan. Tulihan siinä tippa linssiin, Haakana sanoo.
Nuorten kanssa työskentely on pitkäjänteistä. Tulokset eivät näy heti ja niitä voi olla vaikea osoittaa.
–Välillä iskee huijarisyndrooma, että onko omalla työllä oikeasti vaikutusta.
Aikaa nuorelle
Haakana toimi aikaisemmin kaikissa kolmessa Pöytyän koulussa, nykyisin vain Riihikoskella ja Yläneellä.
Aamulla ei aina tiedä, mitä tulee päivän aikana tekemään.
–Koulunuorisotyöntekijä on usein se kiireetön aikuinen, jolla ei ole minuuttiaikataulua. Aikaa vaikkapa välituntiongelmien selvittelyyn on enemmän kuin opettajilla, joiden on mentävä seuraavalle oppitunnille. Sitten on esimerkiksi tunne- ja kaveritaitotunteja joita pidän, Haakana kertoo.
Haakana teki töitä nuorten kanssa partiossa jo silloin, kun oli itsekin vielä teini. Sen jälkeen moni asia on muuttunut vaikeammaksi.
–Lepopäivät ovat kadonneet yhteiskunnasta. Koko ajan tapahtuu jotakin. Älypuhelimet ovat saaneet aikaan sen, että keskittyminen on nuorille entistä hankalampaa.
Liikaa kaveruutta
Puhelimia ja yhteiskunnan nopeutumista ei kuitenkaan voi syyttää kaikesta. Myös kasvatuksessa on ongelmia.
–Osalla nuorista on hyvin heikko kyky kestää pettymyksiä. Joku voi tulla itkien jalkapallokentältä, jos ei ole saanut tehdä maalia. Ei-sana on osalle nuorista vaikea hyväksyä. Ei lapselta pidä kysyä, haluaako hän lähteä päiväkotiin. Liiallinen kaverivanhemmuus sekoittaa lapsen mielen, Haakana miettii.
Vaikka ongelmia on entistä enemmän ja entistä useammalla, Haakana painottaa, että suurimmalla osalla nuorista menee hyvin.
Tunnetaitoja voi oppia myös muualla kuin ihmisten kesken. Haakanan kotitallissa on kolme hevosta, joilla on tärkeä tehtävä oman hyvinvoinnin edistäjinä.
–Hevonen on tunteiden peili. Jos on vihainen, hevonen voi kertoa, että mene matkoihisi. Hevonen on hyvin tarkka aistimaan ihmisen tunnetiloja, Teija Haakana sanoo.
KEHU KIERTOON
Nimi, ikä, paikkakunta: Teija Haakana, 43, Pöytyä.
Ammatti: koulunuorisotyöntekijä.
Perhe: mies ja kaksi lasta.
Harrastukset: partio ja hevoset.
Kehut: ”Teija jaksaa panostaa pöytyäläisten nuorten tukemiseen paitsi työn puolesta mutta myös vapaa-ajallaan. Jos me kaikki osaisimme ja jaksaisimme kuunnella nuoria samalla tavalla kuin Teija, niin nuorten polku aikuisuuteen olisi nykyistä paljon sileämpi” (Lauri Heiliö).
Anna kehun kiertää -juttusarjassa laitetaan kehu kiertoon. Seuraavaksi juttusarjassa esitellään Teija Haakanan kehuma henkilö. Teija Haakanan kehui Lauri Heiliö.