AURANMAA. Auranmaalla on vireillä useitakin aurinkovoimalaprojekteja, joista kunnille on luvassa myös kiinteistöveroja, todennäköisesti myös yhteisöveroja. Tulevien kiinteistöverojen määrän arvioiminen on vaikeaa, sillä siihen vaikuttaa moni asia.
Kunta voi itse määritellä voimalaitoksilta perittävän veroprosentin. Yleensä se on säädetty lain sallimaan maksimiin.
Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikössä työskentelevältä erityisasiantuntija Vesa Peltolalta arvioi Auranmaan Viikkolehden pyynnöstä siitä, paljonko kunta saisi aurinkovoimalasta kiinteistöveroa, jos voimalan koko on 100 hehtaaria ja sinne sijoitetaan 110 000–120 000 aurinkokennoa. Oletuksena on, että kunta kantaa voimalaitoksilta kiinteistöveroa korkeimman mukaan eli 3,10 prosenttia.
Iso haarukka
Peltolan mukaan tyypillisesti esitetään kiinteistöveron pohjana olevaksi osuudeksi eli ”rakennukseksi” 10–15 prosenttia aurinkovoimalan investoinnista. Tuulivoimassa osuus on korkeampi, noin 30 prosenttia. Toinen nyrkkisääntö on ollut yksi megawatti per hehtaari, joten 100 hehtaarin voimalassa olisi kyse noin 100 MW aurinkovoimalasta.
–Investointikustannuksista on vaikea sanoa mitään täsmällistä, mutta arviot ovat liikkuneet 0,5–1,5 M€/MW -luokassa, mikä tarkoittaisi esimerkin mukaisessa 100 MW voimalassa suuntaa-antavasti 50–150 miljoonan euron investointia, Peltola arvioi.
–Esimerkkinä olevan investoinnin mukaan laskettuna kiinteistöveron laskennan pohjana olisi 5–23 miljoonan euron osuus (10–15 prosenttia), josta kiinteistöveroa olisi voimalaitosveroprosentilla 3,1 suuntaa antavasti 150–700 te/vuosi sen mukaan, mikä kyseessä olevan investoinnin suuruus käytännössä olisi, Peltola pohtii.
Kiinteistöveron tuotto kuitenkin vähenee ajan myötä ikäalennuksen takia.
240 000 vuodessa Pöytyälle
Pöytyän kunnanjohtajan Mika Joenkin mukaan vielä suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden kiinteistöverotuottoa on vaikea, mutta ei mahdotonta arvioida.
–Olemme laskeneet, että Saunojanrahkan kiinteistöveron tuotto olisi noin 240 000 euroa vuodessa eli kymmenisen prosenttia nykyisestä kiinteistöveron tuotosta. Mustanoja on vähän pienempi, joten verotuottokin jää vähäisemmäksi, Joki sanoo.
Summaa on haarukoitu vertaamalla sitä myös Kalannin jo pitkällä olevaan suurvoimalaan.
Joki muistuttaa, että varsinkin rakentamisaikana voimaloilla on merkittäväkin työllistävä vaikutus alueella. Energiayhtiöt ovat monissa kunnissa myös hyviä yhteisöveron maksajia.
Esimerkiksi Marttilassa tuulivoimayhtiö Verhonkulma Wind Oy oli viime vuonna kunnan toiseksi paras yhteisöveron maksaja 205 909 eurolla. Yhtiön osuus Marttilan kiinteistöveroista on 28 prosenttia. Kiinteistöveroeuroja kunnan kassaan kilahti tuulivoimasta 167 794 euroa. Suomessa on vain 11 kuntaa, joissa tuulivoimaloiden osuus kiinteistöverosta on Marttilaa suurempi.