MARTTILA. Kiehkuravesiruton poistaminen Palaisten uimarannan lammesta vie sukeltajilta arviolta 250 sukellustuntia. Työ alkoi viime viikolla ja sitä jatketaan niin kauan kuin säät sallivat. Tavoite on, että syksyn kuluessa isot massat saataisiin sukellettua lammesta pois.
Palaisten lammella kiehkuravesiruttoa huomattiin heinäkuun lopulla.
Kasvia on kahden hehtaarin kokoisen lammen alueella kaikkialla, mutta ei kuitenkaan yhtenäisenä mattona vaan siellä täällä.
Käytännön työn tekee salolainen sukellusseura Simppu.
Marttilan kunta vastaa pääosin kustannuksista, VARELYLtä tulee asiantuntemuksen lisäksi jonkin verran rahallista tukea.
Marttilan kunta on tähän mennessä tehnyt kiehkuravesiruton poistamiseen päätökset 15 000 euron menoista.
Alkuperä ei tiedossa
Käytännössä kiehkuravesirutto poistetaan niin, että sukeltaja kerää kasvit juurineen säkkiin. Kasvit kerätään konttiin ja viedään hävitettäväksi. Työ on hidasta, sillä yhdessä kohtaa ei voi kovin kauaa sukeltaa. Kasvin mukana pohjasta irtoava maa-aines heikentää näkyvyyttä niin että on vaihdettava paikkaa, kunnes näkyvyys on taas riittävä.
–Uimalammen viereinen pienempi lampi on jo puhdistettu. Puolen hehtaarin kokoisen lammen puhdistamiseen kului noin 20 tuntia, kertoo Uku Nurm sukellusseura Simpusta.
Sukeltamisen lisäksi kiehkuravesiruttoa voisi poistaa myös nuottaamalla tai tyhjentämällä lampi kokonaan. Palaisilla nuottaaminen ei pohjan epätasaisuuden vuoksi onnistu ja lammen tyhjentäminen taas olisi hyvin kallis toimenpide.
–Lammessa ei juuri ole muuta kasvustoa kuin kiehkuravesiruttoa, joten kasvien tunnistamiseen ei tarvitse käyttää aikaa, Nurm sanoo.
Siitä, miten kiehkuravesirutto on Palaisten lampeen päässyt, ei ole tietoa.
Ensimmäinen Paimiossa
Suomen ensimmäinen kiehkuravesiruttohavainto tehtiin Paimion Ankkalammesta vuonna 2021. Sen jälkeen kasvia on löydetty lähes kymmenestä lammesta ympäri maakuntaa. Paimion Ankkalampeen kasvi pääsi todennäköisesti jonkun tyhjennettyä siinne akvaarion, mutta nykyisin kasvi saattaa levitä myös lintujen mukana.
Paimiossa päädyttiin torjumaan kasvia tyhjentämällä lampi.
Kiehkuravesirutto ei ole terveydelle vaarallinen, mutta massamaiset kasvustot haittaavat vesien käyttöä, veneilyä, kalastamista ja uimista sekä aiheuttavat happikatoa.
Kasvi leviää pienistäkin palasista, joten lopullisesti sitä ei sukeltamalla Palaisista saada pois. Tulevina vuosina kasvusto on todennäköisesti kuitenkin pienempää ja poistaminen helpompaa, kun suurimmat kasvustot nyt saadaan pois.
Todennäköisesti kasvia on monessa sellaisessakin lammessa ja järvessä, mistä sitä ei ole vielä havaittu.
–Jos kiehkuravesiruttoa havaitsee, siitä on syytä ilmoittaa ympäristönsuojelutoimistoon. Sähköiseen ilmoitukseen on hyvä liittää kuva kasvista, ympäristönsuojelutarkastaja Eeva-Maria Tuhkanen kertoo.