Pöytyän seurakunnan suunnitelmat myydä Oripään seurakuntatalo on oikeutetusti herättänyt tyrmistystä. Talo on ahkerassa käytössä eikä korvaavia tiloja ole. Kiukkua lisää se, että Pöytyän seurakuntaan on syntynyt salaileva päätöksentekokulttuuri.
Koko demokraattinen järjestelmä ja myös kirkkolaki lähtevät siitä, että asioista tiedotetaan mahdollisimman varhain, jotta niistä voidaan avoimesti keskustella ennen kuin asioista lopullisesti päätetään. Pöytyän seurakunnan tapa kertoa kiinteistöstrategian linjauksista vasta kirkkoneuvoston kokouksen yhteydessä eli vasta silloin kun sen on lain mukaan pakko niin tehdä, on ristiriidassa tämän kanssa.
Kokonaan toinen asia on, että esimerkiksi sielunhoidolliset asiat ja vaikkapa henkilötietoihin liittyvät asiat ovat totta kai salassa pidettäviä.
On väistämätöntä, että niin Pöytyän kuin muidenkin seurakuntien on taloudellisten realiteettien pakottamana luovuttava joistakin kiinteistöistä ja keskitettävä toimintaa enemmän kirkkoihin, joiden myynti ei tule kyseeseen. Ongelma on, että suurin osa seurakuntien kiinteistöistä on sellaisia, että niiden myyminen on hyvin vaikeaa.
Pöytyän seurakunnassa päätöksentekoa vaikeuttaa myös se, että valtuutettujen olisi kyettävä katsomaan seurakuntaa kokonaisuutena, omasta asuinpaikasta riippumatta.