Olisi jännä tietää, millainen merkitys 4H-yhdistysten kasvata suurin porkkana -mittelöillä tai raittiusseurojen kirjoitus- ja piirustuskilpailuilla on ollut niissä pärjänneiden ihmisten elämään.
Hiihtoa arvostettiin ylitse muiden, mutta sen lisäksi oli tarjolla mitä erilaisimpia pieniä kilpailuja, joiden tarkoitus oli kehittää käytännön taitoja, esteettistä silmää sekä arvostelukykyä. Häviäminen yhdessä lajissa ei ollut vaarallista, kun oli kuitenkin mahdollista osallistua matalalla kynnyksellä johonkin toiseen. Samalla tuli opeteltua tärkeitä elämäntaitoja: pitkäjänteisyyttä ja kykyä ottaa vastaan kiitosta kuin myös taitoa olla fiksu häviäjä.
Auranmaan Viikkolehdessä 17.9. oripääläinen Terttu Kivilä kertoo, kuinka hänen opettajansa tunnisti lahjakkuuden ja kannusti viemään vesivärimaalauksia kulttuurikisoihin. Lapsuudessa saatu ammattitaitoinen ja ystävällinen ohjaus innostivat Kivilää opiskelemaan sekä harrastamaan taidetta vielä aikuisenakin. Kannustus vaikutti osaltaan siihen, että Kivilä rohkeni ryhtyä valmistamaan mattoja ja pyörittämään kutomoa, jossa yritystoimintaa jatkaa nykyään hänen tyttärensä.
Matalan kynnyksen kisailuhenkeä on yhä esimerkiksi Viikkorasteilla ja Oripään urheilukentällä järjestettävissä mittelöissä, joihin osallistuvat perheiden pienimmätkin. Enemmänkin tällaisia eri alojen höntsämittelöjä saisi olla, sillä pienenkin joukon edessä lausutut kehut ja kätten taputukset tuntuvat paljon konkreettisemmalta rohkaisulta kuin sosiaalisessa mediassa saadut peukutukset. Parhaimmassa tapauksessa ne voivat edelleen siivittää ammattiin tai antaa elämänmittaisen harrastuksen.