Ostin äskettäin kirpputorilta harmaakantisen kirjan, jonka otsikko on mitäänsanomaton – ”Suomen kohtalonaikoja”.
Kirjoittaja Wipert v. Blücher oli minulle tuntematon ja niin kai muillekin, sillä vuonna 1950 painettua teosta myytiin pilkkahintaan 2,50,-. Mielenkiintoni heräili, kun huomasin Blücherin olleen kansallissosialistisen Saksan lähettiläänä Helsingissä 1935–44.
Lienee 1930-luvun rotuajattelun perua, että Blücher kuvailee yksityiskohtaisesti ihmisten ulkonäköä sekä kehonkieltä. Vasta sen jälkeen hän kertoo heidän koulutuksestaan ja osaamisestaan.
Esimerkiksi Suomen ulkoasiainministeri Rudolf Holstia Blücher luonnehtii seuraavasti: ”Hän ei harrastanut mitään urheilua ja hänellä oli sellainen ruumis, josta sen laiminlyönnin näki jo päältäpäin. Hän ei ollut hidas, vaan touhukas ja hermostunut. Hänen keskustelunsa oli monisanaista, epämääräistä, kartteli selkeitä, varmoja määritelmiä.”
Sen sijaan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin olemukseen Blücher suhtautuu ihaillen. Häntä kuvataan perin terveeksi, jykeväkasvuiseksi ja voimakkaaksi persoonaksi, joka seurassa ollessaan säteili hilpeyttä ja pursusi temperamenttisuutta. Henkilöiden lisäksi Blücher luonnehtii kansakuntia. Keskeinen kriteeri on, millaista sotilasainesta ne tuottavat.
Yllättäen Blücher ihailee suomalaisten harkitsevaisuutta ja pyrkimystä tehdä koko kansaa tyydyttäviä päätöksiä. Mielenkiintoista luettavaa tarjoavat kertomukset, kuinka kansallissosialistinen Saksa taivutti epäileviä suomalaisia puolelleen. Heitä kiidätettiin lentokoneilla kestitäviksi Berliiniin, missä täsmällisyys ja tehokkuus lumosivat vieraat. Lisäksi Blücher luettelee suomalaisille esitettyjä kaavailuja, jotka Saksa sodan päätyttyä aikoi toteuttaa.
Sellainen oli Kuolan niemimaalta Itä-Suomea pitkin, Leningrad kiertäen, Berliiniin rakennettava moottoritie. Siitä luvattiin olevan hyötyä, kun Suomi teollistuisi saksalaisten investointien tuella. Ravintotarpeet Saksa lupasi tyydyttää valtaamalla Ukrainan.
Blücherin lähestymistapa tuntuu monin paikoin järjettömältä ja julmalta, mutta se tuo mieleen nykypäivän suurvallat ja varsinkin Venäjän. Kirpputorien alelaareihin ja kirjastojen varastoihin hautautunut Blücher kannattaa lukaista huomatakseen, kuinka suomalainen jääräpäisyys ja hitaus ovat olleet ja ovat yhä maailmanpolitiikan myllerryksissä valttia.