AURA. Käyrän vankilaan kuuluvan Johtola-asuntolarakennuksen julkisivussa on samanlaisia piirteitä kuin vanhoissa rautatieasemissa, kansakouluissa ja kartanoissa.
Johtolan suunnitelleen yliarkkitehti Hugo Lindbergin (1863–1932) kerrotaan ammentaneen vaikutteita myös pohjoismaisista kasvatuslaitoksista, jotka niin ikään olivat aikansa mittapuulla jykeviä ja mahtipontisia pytinkejä.
Osaltaan Johtolan auktoriteettiä korosti se, että laitoksen johtajan asunto tehtiin saman katon alle. Asukkaina olleet nuoret pojat majoitettiin kahteen 30-paikkaiseen saliin.
1900-luvun alkupuolella kasvatuslaitoksiin sijoitettiin lapsia ja nuoria, jotka pinnasivat koulusta, käyttivät alkoholia tai osoittivat seksuaalisesti holtitonta käytöstä. Joissakin tapauksissa huostaanottopäätöstä perusteltiin turvattomilla kotioloilla.
Viime vuosina Johtola on toiminut vankien majoitustiloina. Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Mikko Salospohja kertoo, että kuluneena kesänä talo tyhjennettiin irtaimistosta ja alue pantiin myyntiin.
– Rikosseuraamuslaitos tiivistää Käyrän vankilan toimintoja vankilan ydinalueelle. Nyt kun luovuttuaan myytävänä olevasta kiinteistökokonaisuudesta, saadaan aikaiseksi myös säästöjä valtion toimitilakustannuksissa, Salospohja sanoo.
Käytännöllisyys edellä
Siinä missä Johtolan julkisivu henkii viime vuosisadan alun arkkitehtuuria, sisältä löytyy 1970-luvun tunnelmaa. Talossa tehtiin vähän yli 40 vuotta sitten peruskorjaus, jonka yhteydessä suuret makuusalit jaettiin pienemmiksi huoneksi.
Väliseinät rakennettiin lastulevystä ja lattiat pinnoitettiin muovimatoilla. Remontti tehtiin pian sen jälkeen, kun taloa oli käytetty Chilestä tulleiden pakolaisten majoitustilana.
Huoneita katsellessa tulee miettineeksi, ettei vankilassa kai kuulu olla liian mukavaa. Muovimatto on pääosin harmahtavaa ja seinät ovat sinisiä tai siniharmaita. Ruutujen takana avautuvia puistonäkymiä sen sijaan kelpaisi ihailla vaikka kuinka pitkään.
Mikko Salospohja on kuullut vankilan henkilökunnalta, että Johtola oli vankien keskuudessa pidetty talo.
Asukkaista tai heidän toimistaan ei näy juuri jälkiä entistä bänditilaa lukuun ottamatta. Sen kohdalla on ääntä vaimentavat akustiikkalevyt ja kulumajälki lattiassa paljastaa rumpalin paikan. Ikkunalaudalla on kymmenen pennin kolikko sekä tulitikkuaski. Erääseen nurkkaan on jäänyt Uusi Maailma, joka oli 1963–79 ilmestynyt maaseutu- ja kaupunkiväestön välisen vastakkainasettelun haitallisuutta korostanut yleisaikakauslehti.
Vintillä on näkyvissä siistiä puurakennetta, johon tarvittu raaka-aine hankittiin Käyrän metsistä. Johtolan rakensivat merkittäviltä osin kasvatuslaitoksen asukkaat, ammattilaisten ohjauksessa.
Harvinainen kohde
Kivenheiton päässä Johtolasta on Rauhalaksi nimetty omakotitalo, jossa vangit saattoivat tavata perheitään. Se kuuluu Huutokaupat.com-sivustolla myynnissä olevaan kokonaisuuteen yhdessä Johtolan kanssa. 1900-luvun puolivälissä rakennettu Rauhala hankittiin Käyrän poikakodin käyttöön 1962.
Mikko Salospohjan mukaan kiinteistökokonaisuus on herättänyt melko runsaasti mielenkiintoa. Hän arvelee kiinnostuksen johtuvan siitä, että entisiä vankilakiinteistöjä myydään harvoin. Yleensä käytöstä poistettavat rakennukset sijaitsevat keskellä vankila-aluetta ja siksi ne joudutaan usein purkamaan.
– Nyt ollaan luopumassa alueen reunalla olevasta kokonaisuudesta, mikä mahdollistaa sen tarjoamisen ulkopuolisille, Salospohja toteaa.
Aiemmin Käyrän vankilan alueelta on myyty venetehtaana toiminut halli sekä viljakuivuri.
Senaatti-kiinteistöt esittelee Johtolaa ja Rauhalaa tiistaina 10.9. kello 13–14 sekä perjantaina 20.9. kello 13–14.
Johtola
Valmistunut 1912
Lattiapinta-ala noin 500 neliömetriä
Peruskorjattu 1970- ja 1980-lukujen taitteessa
2010-luvulla julkisivu maalattiin ja tiilikate korvattiin saumapeltikatteella
Oli majoituskäytössä kesäkuuhun 2024 asti
Yhdistetty vankilan lämmitysverkostoon
Suojeltu osayleiskaavassa merkinnällä sr-1
Lähellä on Turku–Toijala-rata sekä Käyrän liikennepaikka, joka on nykyään yksityisomistuksessa
Asuntolan kunto oli kyläyhdistyksen puheenjohtajalle positiivinen yllätys
Auran Kirkonkulman kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ismo Litva osallistui Senaatti-kiinteistöjen järjestämälle esittelykierrokselle tutustuakseen Johtolaan, jolla on keskeinen rooli kylän historiassa. Siitä huolimatta ani harva käyräläinen on päässyt vierailemaan talossa. Litva totesi kierroksen jälkeen yllättyneensä, kuinka hyvässä kunnossa Johtola on pintapuolisen tarkastelun perusteella.
– Tiedä sitten mitä sisältä löytyisi, jos lastulevyjä ryhtyisi purkamaan, hän tuumi.
Litvan henkilökohtainen toive on, että kiinteistökokonaisuuden tuleva omistaja olisi kykenevä pitämään arvorakennuksen kunnossa.
Hän arvelee myyntihinnan olevan murto-osa siitä, kuinka paljon rakennuksen remontointi ja ylläpito tulevat maksamaan.