Hidasliikkeinen, mutta normaalioloissa sangen pitkäikäinen raakku, jokihelmisimpukka, on ponkaissut vauhdilla koko katajaisen kansan tietoisuuteen – tosin valitettavalla tavalla.
Suomussalmen Hukkajoen uhanalaiset nilviäiset joutuivat puunkorjuukoneen toistuvan yliajon uhreiksi. Raakaa peliä raakkujoella.
Sumeilemattoman ylityksen karuna seurauksena oli simpukoiden suurtuho ja sitäkin suurempi julkisuusmylläkkä. Suomussalmella on nyt muutakin pysähdyttävää kuin Raatteentie, jonne “ryssäkin pysähtyi”.
Kainuun korpimailla, tänä päivänä varsinkaan siellä, ei sovi remeltää miten sattuu. Jos joku vielä varta vasten muistuttaa konekuskille, ettei vesistöylitys ole sallittua kuin korkeintaan uimalla, niin kyllähän totiseen sanomiseen pitää lähtökohtaisesti suhtautua muin toimin kuin räyhäkkäällä suunsoitolla.
Metsätyömaata halkova Hukkajoki ei näet ole mikä tahansa Turhapuro, vaan se on tunnettu nimenomaan elinvoimaisesta raakkupopulaatiostaan, jonka suuruudeksi on arvioitu yli 120 000 yksilöä. Elinvoimaisuus sai kovia kolhuja tummaan kuoreensa.
Pohjoisen jokihelmisimpukoilla on välkehtivän kirkas yhteys auvoisalle Auranmaalle. Yläneellä syntynyt, mutta Kainuuseen asettunut Konrad Nikolai Hollo (1892–1974) – valokuvaaja, helmenpyytäjä, metsästäjä ja kalastaja – tunnetaan Suomen arvokkaimman jokihelmisimpukan helmen löytäjänä.
Hollon Kontu teki helmilöytönsä Taivalkosken Korvuanjoesta kesällä 1925. Helmen läpimitta oli 10,5 millimetriä ja paino 36,6, graania. Komea kimpale omassa sarjassaan.
Tarina kertoo Hollon myyneen helmen 18 000 markalla helsinkiläisrouvalle. Hollo osti helmirahoilla, nykyvaluuttana noin 100 000 euroa, Alatalo-nimisen talon Paltamon Mieslahdesta. Luultavasti kelpo kauppa.
Tavallisesti luotettavien lähteiden mukaan Hollon löytöhelmen uskotaan olevan Englannin tai Ruotsin kruununjalokivien joukossa. Niin. Ei sitä koskaan tiedä, mitä aarteita jokitörmältä saattaa löytää.
Vaihteleva ja vastoinkäymisistä huolimatta yhä monimuotoinen on Suomen avara luonto, jonka juhlapäivää vietetään huomenna lauantaina ihan vakiintuneen liputuspäivän merkeissä.
Suomussalmen Hukkajoella päivä vierähtänee työn merkeissä, kun liejua lapioidaan ja metsäkoneen tekemää ajouraa maisemoidaan käsipelillä.
Hakkuuoikeuden haltijana metsäyhtiö Stora Enso kantaa kortensa maisemointikekoon. Yhtiö on luvannut korvata raakkutuhosta koituvat kustannukset. Kyllä se siitä – lapiollinen kerrallaan.
Jorma Kaarto
toimittaja evp.
jtkaarto@gmail.com