Soratiet pysyvät kunnossa vain jatkuvalla hoidolla, mutta perusta ratkaisee

0
Kun tie on auki, on hyvä tehdä paljon kerralla. Vanha tienpohja näkyy taaempana reilusti alle puolimetrisenä sorakerroksena saven päällä.

AURA. Sorateiden kevätkunnostuksista on taas aikaa ja syyskunnostukset ovat kaukana edessäpäin. Teiden vuotuiset hoitosuunnitelmat ja työjärjestys ovat olemassa ja teiden kuntoa seurataan.

Aurassa on kunnan ylläpitämiä sorateitä noin 10 kilometriä. Sen lisäksi on 83,5 kilometriä yksityisteitä, joiden kunnosta vastaa tienhoitokunta tai yksityinen henkilö.

Soratie ”elää” ja siksi niitä on kunnostettava jatkuvasti. Eniten huoltoa tarvitsevat tietenkin tiet, joilla ajetaan eniten. Keväällä tiet tasoitetaan ja suolataan pölyämisen vähentämiseksi. Jos tie kesän mittaan pölyää, sitä kastellaan vesi-suolaliuoksella.

– Esimerkiksi Lahdontietä tasoitetaan kulutuksen takia myös kesällä, kertoo Auran yhdyskuntatekniikan päällikkö Jari Nerjanto.

Kaukana takana ovat ajat, jolloin tiepölyä sidottiin jäteöljyllä. Nerjanto kertoo, että jäteöljyä kertyi runsaasti kunnan suurten autojen ja työkoneitten väljistä moottoreista, kun öljyt oli vaihdettava kerran vuodessa.

Auraamaan vasta kestävälle tielle

Syyskauden kunnostustyöt alkavat juuri ennen maan jäätymistä, syys-lokakuussa, jolloin tiet tasataan lumiaurauksia varten. Tasaaminen parantaa tien kestävyyttä, niin ettei se kovillakaan sateilla raiteistu eikä reikiinny. Nerjanto sanoo, että lumet voidaan kunnolla aurata vasta, kun lumi sataa routaiseen maahan.

– Jos aurataan sulaan maahan satanut lumi, sorakerros lähtee mukana.

Auraukset, sorastukset, hiekoitukset, polanteiden poistot ja muut kunnostustyöt kunta teettää alan sopimusurakoitsijoilla, asiantuntijoilla, joilla on koneet, laitteet ja erityisosaaminen työhön. Lisäksi kunnalla on lanauksia varten kaksi hinattavaa lanaa, joita vuokrataan tienhoitokunnille yksityisteiden kunnossapitoon.

Hirvenpolusta 80-senttiseen murskeeseen

Suomen vanhimmat tiet ovat muotoutuneet hirvieläinten jäljille, kertoo Jari Nerjanto. Raskailla eläimillä on vakioreitit, joita pitkin on ihmisen ollut helppoa kävellä, kun metsät olivat toisenlaisia kuin nykyisin, tiiviitä ja hankalakulkuisia, aikana ennen varsinaisia teitä, saati maakulkuneuvoja.

Hevospeleillä kulkeminen alkoi sisämaassa kasvaa 1700-luvun mittaan, mutta väylät eivät olleet juuri polkuja kummempia.

Näille väylille ovat vuosisatojen mittaan vakiintuneet nykyiset vanhimmat soratiet. Aikojen saatossa niitä on sorastettu, ja tien kantena on noin 30 sentin vahvuinen sorakerros. Auranmaalla matala sora makaa pohjasaven päällä. Nämä tiet ovat herkästi routiva ja kantavuudeltaan heikoimpia.

Nykytekniikalla perustettuja teitä on lähinnä taajamissa. Niiden rakennekerrokset ovat 80–100 senttiä paksuja ja kaikkien kerrosten alla on suodatinkangas.

– Yhtä olennaista tien kunnossa säilymisen kannalta on hyvä ojitus ja tien oikea kallistus, sekä kasvillisuudesta syntyneen reunapaltteen poistaminen, Nerjanto sanoo.

Tie auki ja ojarumpu esiin

Määrärahojen niukkuuden takia perusparannustöitä tehdään Aurassa vesihuollon saneerausten yhteydessä, kun tie kaivetaan auki ja päästään tarpeeksi syvälle. Perusparannukset pyritään tekemään viiden vuoden välein. Jari Nerjanto kertoo, että työlistalla kärjessä ovat tiet, joiden kantavuusongelma on suurin.

Kantavuutta mitataan pudotuspainolaitteella ja laskentaohjelma laskee kantavuuden. Siten varmistetaan riittääkö päällystys vai tarvitaanko tieosuudelle perusparannusta.

– Jos rakennekerrokset ovat heikot, päällyste murtuu jo ensimmäisenä keväänä. Rahat menevät hukkaan, työ pitää aloittaa alusta ja kustannukset kasvavat.

Tänä vuonna Aurassa vesihuollon perusparannustöitä tehdään mm. Horsmanhaan alueella, jossa tie ja urakka on jaettu viiteen osaan, joista nyt on menossa kolmas. Samalla huolletaan tienhoidon piiriin kuuluvina ojat ja ojarummut. Tietä reunustavan ojan on oltava hieman syvemmällä kuin tien runko eli sen rakennekerrokset, jotta tien runko pysyy kuivana.

– Hoidettava tiealue on ojan ulkoreunasta toiseen ulkoreunaan.


FAKTA      Nykyaikaisen soratien perusta on luja

– Nykytekniikalla perustettujen teiden rakennekerrosten paksuus on yhteensä 80-100 senttiä.

– Tien jakavassa, kantavuutta lisäävässä ja veden pohjamaasta nousua rajoittavassa kerroksessa käytetään erikokoisia murskeita, kokoa 0/45, 0/56, 0/63 tai 0/90.

– Tien kantavassa kerroksessa, joka lisää kantavuutta, käytetään murskeita 0/31, 0/45, 0/56 tai 0/63.

– Soratien kulutuskerroksessa, joka auttaa pitämään rakenteet kuivina ja on helppo muotoilla, käytetään mursketta 0/11 tai 0/16.

Kunnan karttaan on merkitty Auran suolattavat tieosuudet.