PÖYTYÄ/Kyrö. Komealupiinit kukkivat muun muassa Kyröntien varressa ja Kyrön keskustassa nyt valtoimenaan. Kukinta-aikaan varsin kaunis lupiini ei monenkaan silmää häiritse, mutta valtaamillaan aloilla se tekee tuhmuuksia, joiden vuoksi kasvi on julistettu pannaan ja määritelty haitalliseksi vieraslajiksi.
–Lupiinit kukkivat nyt lämpimän toukokuun ansiosta harvinaisen aikaisin ja monin paikoin kukinta näyttää olevan runsas, ympäristönsuojelutarkastaja Eeva-Maria Tuhkanen toteaa ja kertoo, että komealupiini on luokiteltu haitalliseksi myös Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa.
Haitalliseksi säädettynä vieraslajina komealupiinia ei saa kasvattaa edes kotipihallaan eikä varsinkaan päästää ympäristöön. Sitä ei saa myöskään maahantuoda eikä myydä. Lupiini on kuitenkin jo varsin laajalti levinnyt tienvarsille, kedoille ja muille avoimille alueille. Tuhkanen kertoo lupiinin leviävän myös harvaan mäntymetsään.
–Komealupiinin haittapuolena on, että se syrjäyttää perinteisiä, harvinaistuvia keto- ja niittykasveja, kuten kellokukkia. Samalla kärsivät ketokasveista riippuvaiset hyönteiset, kuten monet päiväperhoset. Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini, voi haitata kimalaisten lisääntymistä, Tuhkanen kertaa lupiinin haittoja.
LUPIININ torjuminen vaatii Tuhkasen mukaan sitkeyttä ja useita vuosia.
–Tärkeintä on kukintojen katkaiseminen ennen siementen kypsymistä, sillä lupiini leviää tehokkaasti siementen avulla. Niittämisen voi joutua tekemään kaksi–kolme kertaa yhden kesän aikana, sillä niitetty lupiini koittaa kasvattaa uudet kukinnot, Tuhkanen sanoo.
Komealupiinin, kuten muidenkin haitalliseksi säädettyjen vieraslajien, torjuntavastuu on Tuhkasen mukaan kiinteistön omistajalla tai haltijalla.
–Myös vaikka esiintymä olisi naapuritontin puolelta omalle puolelle levinnyt.
Peltojen ja pientareiden omistajan tai haltijan, esimerkiksi viljelijän, on hävitettävä haitalliset vieraslajit käytössään ja hoidossaan olevilta alueilta. Kunnan tulisi tehdä torjuntatyötä omilla kiinteistöillään.
–Tärkeintä komealupiinin torjunnassa tällä hetkellä on estää sen leviäminen ja torjua lupiini ensisijaisesti luontoarvoiltaan arvokkaista tienvarsikohteista, Tuhkanen sanoo.
Tällaisia luontoarvoiltaan arvokkaita kohteita on Tuhkasen mukaan uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien esiintymien läheisyydessä ja suojelualueita halkovilla teiltä, sekä paikoilla, joille komealupiini on vasta leviämässä.
Haitallinen komealupiini (Lupinus polyphyllus)
Komealupiini on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja tuotu Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi vuonna 1826.
Komealupiini on monivuotinen hernekasvi, joka muiden hernekasvien tapaan sitoo juurinystyröiden typpibakteerien avulla ilmakehän typpeä käyttöönsä. Näin se pystyy kasvamaan hyvinkin vähäravinteisella maalla.
Lajia on havaittu useilta uhanalaisten niittykasvien kasvupaikoilta. Komealupiinin uhkaamia ensisijaisesti niityillä eläviä lajeja ovat mm. vaarantunut hirvenkello sekä erittäin uhanalaiset horkkakatkero ja saunionoidanlukko.
Komealupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään pientareilta. Lupiini myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa.
Komealupiinin on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.
Kukintojen katkaiseminen tai niittäminen aina ennen siementen kypsymistä on hyvä keino estää uusien siemenien syntyminen ja niiden leviäminen.
Jos komealupiineja on vähän, ne kannattaa kaivaa yksitellen juurineen ylös maasta.
Niitetyt komealupiinit tai kukinnot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin tai haravoida kasvupaikalla kasaan maatumaan.
Lähde: vieraslajit.fi