LIETO/Tarvasjoki. Jos joskus, niin tällä kertaa on mukana hieman onnea. Olen pyytänyt tuttavalta, että hälyttää minut paikalle, jos jotain näkyy. Ja nyt olen saanut viestin: ”Hän on täällä meidän pihalla.” Näen viestin vasta 10 minuuttia myöhemmin, joten paikalle sännätessäni pelkään olevani jo myöhässä. Nyt nimittäin olisi kannattanut olla nopea.
Paikalle kurvatessani ketään ei enää olekaan näköpiirissä eikä pienen kiertelynkään jälkeen löydy mitään. Olen jo luovuttaa ja suuntaamassa kameroineni takaisin autolle, kun kuulemme kiekaisun.
Tarvasjoen Juvan voimalaitoksen lähistöllä asuvia on viimeisen parin vuoden ajan hämmästyttänyt ja ilahduttanut huomiota herättävä fasaanikukko. Lajikumppaneistaan poiketen sen sulkapuku taittuu auringonvalossa ennemmin hopeanhohtoiseen kuin ruskeaan. Kauempaa katsoen fasaaniherra näyttää valkoiselta pään punaista kuviota lukuun ottamatta.
–Se on leukistinen, Nina Suominen tietää kertoa.
Leukismi tarkoittaa synnynnäistä puutosta pigmentin tuotannossa ja aiheuttaa linnuilla sen, että höyhenpuku voi näyttää haalistuneelta. Toisin kuin albinismi, joka on periytyvää, leukismi johtuu geenimutaatiota.
Lekistisen fasaanikukon ovat panneet merkille Suomisen lisäksi monet muutkin tarvasjokelaiset. Päivi Vähä-Kurki on päässyt seuraamaan kukon touhuja poikasesta asti.
–Tässä pyöri ja hyöri normivärinen komistus, jolle annoin nimen Fassan. Hänellä oli rouvansa kanssa parhaimmillaan neljä pienokaista. Sitten heille syntyi tämä, joka syksyn tullen komistui helmenharmaaksi. Hän sai nimen Tareq erään puutarhaohjelman mukaan, koska tuolla puutarhassa kulkee ja nokkii, Vähä-Kurki kertoo.
Tänä kesänä Tareqilla on ollut rakkausrintamalla onnea. Muiden muassa Riina Hannula on nähnyt sen kulkemassa rouvan kanssa.
–Tuo fasaani kulkee meidän pihalla ja tänä vuonna sillä on rouva, viime vuonna se oli yksin, Hannula iloitsee kukon hyvästä naimaonnesta.
Itse asiassa Tareq on tavattu jopa kahden morsmaikun kanssa.
–Näin hänet viimeksi kahden neitokaisen kanssa ylväästi astelevan Sepän talon puolelle. Niitä on kiva seurata, Vähä-Kurki paljastaa ja kertoo Tareqin poikamiehenä viihtyneen usein meijerin ison kuusen alla.
Fasaani (Phasianus colchicus)
Fasaani on alkuperältään aasialainen peltokanalintu, jota on istutettu moniin maihin riistalajiksi.
Fasaanikoiras on pyrstö mukaan luettuna 70–90 cm ja naaras 53–70 cm pitkä. Siiven pituus on 21–25 cm ja siipien kärkiväli 70–90 cm.
Koiras painaa yleensä 1–1,3 kg ja naaras 0,7–1,2 kg.
Fasaani ei mielellään lennä, vaan liikkuu enimmäkseen kävellen.
Useimmista muista kanalinnuista poiketen fasaani ei nuku maassa tai lumikiepissä, vaan puunoksalla, tavallisimmin kuusessa.
Fasaanikukko kerää keväällä ympärilleen haaremin, jossa on useita, tavallisimmin 2–5, naarasta.
Naaras munii huhtikuun lopun ja kesäkuun välisenä aikana yleensä kymmenkunta munaa.
Suomen vanhin rengastettu fasaani on ollut 9 vuotta, 8 kuukautta ja 24 päivää vanha. Maailman vanhin fasaani eli vankeudessa 27-vuotiaaksi.
Lähde: Wikipedia