Aurajoentien tarinat heräävät eloon -hankeen tavoitteena on koota yhteen alueen historialliset tapahtumat ja tarinat dokumentoituja ja suullisia lähteitä hyödyntäen. Tarinoista tuotetaan teksti-, ääni- ja mahdollisuuksien mukaan myös videomateriaalia, joka tulee saataville sekä paikan päälle että verkkoon matkailutien nettisivuille. Tulevaisuudessa tarinoita voi päästä lukemaan tai kuulemaan esimerkiksi paikan päälle asennettavien kylttien ja QR-koodien kautta.
Auran elinvoimajohtaja Anna-Mari Alkio iloitsee, ettähankkeen avulla matkailutien palveluita saadaan saavutettavaksi läpi vuoden. Alkio uskoo hankkeen hyödyntävän paikallista elinkeinoelämään ja siten vievän matkailutien kehitystä eteenpäin.
–Kun tarinat saadaan eloon, ympärille voi tulla muitakin palveluita, hän visioi.
Alkio toteaa lisäksi, että matkailutien tarinallistaminen tulee tarjoamaan kunnille mahdollisuuksia kulttuurikasvatukseen. Hänen mukaansa myös Aurajokisäätiö on kiinnostunut hankkeesta.
–Aurajoentie on yksi Suomen vanhimmista teistä, Alkio huomauttaa ja toteaa alueen kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen rikkaaksi.
Matkailutietä alusta asti perustamassa ja kehittämässä ollut Anna Rauhansuu muistuttaa Turun olleen aikanaan pääkaupunki ja Aurajoentien pääväylä Turusta sisämaahan. Tien varrella onkin eletty ja nähty monenlaista elämää useiden sukupolvien ajan.
–Paikallinen historia on rikasta. Vedämme siinä pidemmän korren kuin vaikkapa Helsinki, Rauhansuu huomauttaa.
HANKKEESEEN palkataan vuoden mittaiseen pestiin kokoaikainen koordinaattori, jonka tehtävänä on muun muassa kerätä aineistoja ja osallistaa kuntalaisia perimätiedon jakamiseen. Tällaista tietoa voi esimerkiksi olla tieto Auran mestauspaikasta, josta Alkiokin sai vasta hiljattain kuulla. Rauhansuulla puolestaan on esimerkki omasta suvusta: isoisän isoisän kilpa-ajosta junan kanssa.
Ennen kuin koordinaattori palkataan ja aineistoja ryhdytään keräämään ja koostamaan, tarkoituksena on saada hankkeen raamit selväksi. Alkio kertoo, että seuraavaksi ryhdytään selvittämään, miten muualla vastaavia tarinallistamisia on toteutettu. Mitään uudenlaista tapaa ei hänen mukaansa ole tarkoitus lähteä luomaan.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 75 000 euroa ja maakuntahallituksen myöntämän avustuksen osuus siitä 53 000 euroa. Loppu rahoituksesta tulee matkailutien kunnilta. Koordinaattori on tarkoitus palkata syyskuussa.
Maakuntahallitus myönsi Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -rahoitusta yhteensä kolmelletoista hankkeelle.
ESIMERKKITARINA: Nikolai Manttaalin kilpa-ajo junan kanssa Turusta Auraan
Ennen autojen tuloa olivat hevoset maaseudulla miltei ainoita kulkuneuvoja. Suuremmissa taloissa oli työhevosten lisäksi juoksijahevosia. Hyvät juoksijat olivat isännän ja talon ylpeys ja niiden paremmuudesta väiteltiin loputtomasti. Usein kiistassa jouduttiin kilpaan ja vedonlyöntiinkin.
1800-luvun puolivälissä ilmestyi juoksijahevosillekin voittaja, vaikka jotkut rautaisen hevosen kanssa kilpaa ajaneet ravimiehet kehuivat joskus voittaneensakin. Vuosisadan vaihteessa, Turun syysmarkkinoiden aikaan, Manttaalin isäntä sanoin hevosmiesten ringissä, että hän ajaa oriillaan kilpaa junan kanssa Auraan ja on ennen Kuuskosken ylikäytävällä kuin junan veturi. Asiasta lyötiin sata markkaa vetoa. Se oli kultamarkkoja ja siihen aikaan sillä sai aika hyvän hevosen.
Vedon ehtojen mukaan kilpa piti suorittaa samana päivänä niin sanotun päiväjunan kanssa. Manttaali tiesi, että tämä oli sekajuna, jossa oli pari matkustajavaunua ja tavaravaunuja, joita asemilla vaihdettiin tarpeen mukaan.
Vanha Tampereen maantie ja rautatie seurailivat toisiaan aina Auraan asti. Usein saattoi maantielle nähdä veturin savupilviä ja kuulla sen vihellyksiä. Matkaa oli lähes 30 kilometriä.
Aluksi ori juoksi omasta halustaan. Prunkkalan kirkolla Manttaali kuuli, kuinka juna vihelsi jo Auran asemalletulovihellyksen. Matkaa oli vielä viisi kilometriä ja Manttaali tiesi, että kaikki riippuu nyt siitä, joutuuko veturi vaihtamaan paljon Auran asemalle vaunuja. Hän oli jo lähestymässä Kuuskosken pellolla ollutta rautatien ylikäytävää, kun kuuli junan tihenevän puuskutuksen. Viime tingassa hän pääsi ylittämään radan ennen veturia.
Lyhennetty katkelma Arvo Sauran tallentamasta ja Anna Rauhansuun Auranmaan Viikkolehden julkaistavaksi antamasta kertomuksesta.