PÖYTYÄ/Yläne. Lammastiloille kertyy etenkin keväisin runsaasti hukkavillaa, joka ei kelpaa kehräämöihin. Yläneläisellä Rintalan luomulammastilalla Anne Rintala pakkaa hukkavillaa säkkeihin ja luovuttaa sitä kotipuutarhureille ”kahvipakettikorvauksella”.
Omassa puutarhassaan hän levittää villaa esimerkiksi marjapensaiden juurille kuorikatteen tapaan. Tuulisilla paikoilla Rintala kehottaa kastelemaan villamaton hetimiten, jotta se tiivistyy yhtenäiseksi.
Villakate estää rikkaruohojen kasvua ja hillitsee kosteuden haihtumisen maasta.
Rintala varottaa levittämästä villaa liian varhain keväällä. Koska villa eristää, se estää auringon lämmön pääsyn maaperään ja pitää allaan olevan mullan pitkään jäässä.
Villassa on arvokkaita ravinteita
Syksyn tullen villa saa jäädä paikoilleen ja huonokuntoisen villan voi sekoittaa kasvualustaan maatumaan. Se sisältää kasveille tärkeitä ravinteita, kuten fosforia, kaliumia ja typpeä.
Hukkavillaa on ryhdytty käyttämään kaupallisissa puutarhatuotteissa ja siitä karstataan esimerkiksi katekankaita. Viime vuonna Suomen Puutarhakauppiaat ry valitsi BioProffa Pihavillan vuoden puutarhatuotteeksi. Tarjolla on myös Mää-tuotemerkillä myytäviä kasvimaan peitteitä, runkosuojia ja pakkashuopaa sekä maanparantajiksi tarkoitettuja lampaanvillapellettejä.
Etenkin tomaattien ja kaalien väitetään menestyvän lampaanvillapelleteillä höystetyssä mullassa. Anne Rintalan mukaan myös peruna pitää villasta. Lampureilla on ollut tapana asettaa hukkavillaa perunamaalle, vakojen väliin.
Peltoviljelyssä hukkavillaa ei ole pystytty hyödyntämään, sillä käsittelemättömät kuidut takertuvat maanmuokkauskoneisiin.
Karkotin vaatii testausta
Mielenkiintoisena ja lisätutkimuksia vaativana kysymyksenä Anne Rintala pitää sitä, kuinka tehokkaasti villa karkottaa puutarhakasveilla herkuttelevia peuroja tai muita haittaeläimiä. Rintalan kokemuksen mukaan lampaan tuoksussa on jokin, josta peurat eivät pidä.
– Meidän tilalla ei ole näkynyt peuroja, vaikka niitä on lähiseudulla, hän kertoo.
Hukkavillan tehosta peurankarkotuksessa ei ole varmaa tietoa. Jotkut Rintalan tuttavat ovat huomanneet hukkavillasta tehtyjen peurankarkottimien toimivan, toiset ovat todenneet peurojen tottuvan niihin. Karkottimen teho heikkenee sitä mukaa, kun aromikkaat tuoksut haihtuvat. Rintala päättelee peurojen jättävän rauhaan kasvit, joiden juurella tai välittömässä läheisyydessä on lampaanvillaa.
Hän neuvoo valmistamaan karkottimen sullomalla hukkavillaa vanhoihin sukkahousuihin tai lintujen talipallotelineeseen. Karkottimen kehikon voi myös askarrella peltisaksien avulla kanaverkosta.
Valmis karkotin tulee ripustaa mahdollisimman lähelle suojeltavaa kasvia. Villan karkotustehoa kannattaa kokeilla myös sellaisilla kasvimailla, joilla on etanoita ja kotiloita. Niiden on huomattu välttelevän liikkumista villan päällä. Toisaalta taas matojen ja mikrobien sanotaan viihtyvän villalla kuohkeutetussa maassa.
Hukkavilla
Suomessa tuotettavasta lampaanvillasta 50–70 prosenttia päätyy hävitettäväksi jätteeksi
Hukkavillan hyötykäyttöä on tutkittu LUT-yliopistossa Willatus-hankkeessa
Arvokkaita hukkavillan sisältämiä ainesosia ovat villarasva eli lanoliini sekä sarveisaine keratiini
Kasvit saavat villasta fosforia, kaliumia ja typpeä
Hukkavillaa voi käyttää kotipuutarhassa suojamuovien sijaan
Villan hajun väitetään karkottavan haittaeläimiä
Hukkavillan tai siitä valmistetut puutarhatuotteet voi sekoittaa maaperään ja antaa maatua