SEURAKUNNAT. Seurakuntien tulevaisuutta Rovastikunta 2030 -hankkeessa pohtinut neuvottelutyöryhmä pitää yhden seurakunnan mallia vahvimpana vaihtoehtona seurakuntien tulevaisuuden turvaamiseksi. Yhden seurakunnan muodostaisivat kuusi seurakunta-aluetta: Pöytyä, Lieto, Salo, Loimaa, Paimio ja Somero.
Somerolla tiistaina kokoontuneessa neuvottelutyöryhmässä katsotaan, että parhaiten tulevaisuuden haasteisiin vastataan säilyttämällä seurakunnan toiminta ihmistä lähellä, omalla alueella, ja keskittämällä hallintoa, taloutta, hautaus- ja kiinteistötoimea. Työryhmä pitää tärkeänä, että Paimion rovastikunnan nyt itsenäiset seurakunnat muodostaisivat kukin oman toiminnallisen seurakunta-alueen.
Vaikka työryhmässä jaetaan käsitys yhteistyön tiivistämisen tarpeesta, työryhmä myös totesi, että sen on jatkotyöskentelyssä etsittävä ratkaisuja moniin kriittisiin kysymyksiin. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa, miten keskitetyssä hallinnossa kuuluu alueiden ääni, minkälainen rooli ja valta olisi seurakunta-alueiden alueneuvostoilla, miten työntekijärekrytoinnit hoidettaisiin ja mihin hallinnon ja talouden palvelut keskitettäisiin. Lisäksi työryhmässä mukana olevia luottamushenkilöitä mietitytti, perustuisiko varojen jako alueilla jäsenmäärään.
–Paimion rovastikunnassa muutosta ei tehdä pakosta, vaan yhteistyöstä käsin. Se on hyvä lähtökohta. Seuraavaksi työryhmän ehdotusta arvioidaan ja edelleen kehitetään seurakuntien päättäjien ja työntekijöiden kanssa, neuvottelutyöryhmän puheenjohtajana toimiva lääninrovasti ja Liedon kirkkoherra Risto Leppänen lupaa.
Seurakunnat tekevät ratkaisunsa myöhemmin. Hankkeessa tähdätään vuoteen 2 030.
Neuvottelutyöryhmä koostuu seurakuntien nimeämistä edustajista: luottamuselinten puheenjohtajista, kirkkoherroista ja talouspäälliköistä. Työskentelyyn on osallistunut myös Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin edustus.
Ydinkysymyksenä työskentelyssä on ollut, kuinka tulevaisuudessa turvataan seurakuntatyö ja -palvelut paikallisesti, kun vähenevät jäsenmäärät haastavat seurakuntia. Työryhmässä nähdään, että paikallisen seurakunnan ydin ei lopulta ole hallinnossa vaan toiminnassa.
Keskustelussa on korostunut myös alueen omien nimikkotyöntekijöiden arvo. Muutostilanteessa huomiota on kiinnitettävä siihenkin, että 40 prosenttia kirkon työntekijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kilpailun seurakunnan työntekijöistä uskotaan kiristyvän.
Auranmaan Viikkolehden kyselyssä (AVL 12.4.) selvä enemmistö vastaajista vastusti rovastikunnan kokoisen seurakunnan muodostamista.