AURANMAA. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi helmikuun puolivälissä. Koko maassa saaliiksi saatiin Suomen riistakeskuksen mukaan lähes 160 000 valkohäntäpeuraa ja 16 555 metsäkaurista. Saalismäärät pienenivät viimevuotisesta 12 prosenttia.
Auranmaan alueella sen sijaan valkohäntäpeuran saalismäärä kasvoi. Pöytyän alueella kaadettiin 2559 peuraa (viime kaudella 2490) ja Marttilan alueella 1436 (1235). Metsäkaurissaalis kasvoi Pöytyän riistanhoitoyhdistyksen alueella 60:sta 78:ään, Marttilan riistanhoitoyhdistyksen alueella kaatomäärä puolestaan laski 577:een (594).
Riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne kertoo, että saaliin määrä kertoo kannan suuruudesta. Maan tihein peurakanta on Lounais-Suomessa.
–Marttila on aika täydellinen peuran elinympäristö, samoin Loimaa. On paljon peltoviljelyä, erikoisviljelyä ja metsälämpäreitä. Ja kun peltoja ei usein enää kynnetä talveksi, peuroille löytyy hyvää syötävää ympäri vuoden.
Eniten peurakantaa on pienentänyt metsästys. Myös susikannan kasvu ja liikenne vähentävät peuroja, mutta Rinteen mukaan metsästys on se, millä kanta on saatu laskuun.
Varsinais-Suomessa kaadetaan vuosittain noin 22 000 valkohäntäpeuraa. Se vähentää Rinteen mukaan merkittävästi riistaonnettomuuksia liikenteessä.
–Alueen metsästäjät tekevät tässä valtavan työmäärän yhteiskunnan hyväksi.
Myönnetyistä hirvieläinten pyyntiluvista käytettiin tällä kaudella 62 prosenttia. Yhdellä kaatoluvalla saa ampua yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Hieman yli puolet kaadetuista valkohäntäpeuroista oli vasoja, ja aikuisista hieman yli puolet oli uroksia.
Rinne kertoo, että luvista ei koskaan tule käytetyksi sataa prosenttia. Epätarkan kanta-arvion takia lupia kehotetaan hakemaan mieluummin isolle kuin pienelle määrälle. Tehokkain tapa pienentää kantaa on kaataa naaraita, jolloin ne ovat poissa tuottamasta vasoja.
Metsäkauriita saatiin koko maassa saaliiksi eniten Varsinais-Suomessa. Saalismäärä pieneni edelliskaudesta 11 prosenttia. Kuusipeuroja kaadettiin 205. Määrä laski edellisestä kaudesta 35 prosenttia.
Hirvestyskaudella kaadettiin Pöytyän riistanhoitoyhdistyksen alueella 104 hirveä (edellisellä kaudella 111), Turun alueella 64 (72) ja Marttilan alueella 69 (78).
Pöytyän riistanhoitoyhdistykseen kuuluu myös Oripää ja Marttilan riistanhoitoyhdistykseen kuuluvat Tarvasjoki ja Koski. Aura puolestaan kuuluu Turun riistanhoitoyhdistykseen.
Riistaa ei Suomessa riitä ruokapöytiin
Valkohäntäpeura on Lounais-Suomen tärkein riistalaji ja koko maassa toiseksi merkittävin hirven jälkeen. Lihaa peuranmetsästyksestä saadaan noin kaksi miljoonaa kiloa vuodessa. Määrä on pieni verrattuna esimerkiksi sianlihaan, jota tuotetaan 170 miljoonaa kiloa vuodessa.
Suomalaista riistaa on tunnetusti erittäin vaikeaa saada mistään. Riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne sanoo, että kysyntä on kyllä valtava.
–Kaupan pakastealtaan riistakäristys on lähinnä Uudesta-Seelannista.
Vaikka Lounais-Suomessa ei aina siltä vaikuta, ovat Suomen riistakannat pienet, kun vertaa esimerkiksi Tshekkiin, Saksaan tai Unkariin. Riista näkyy Keski-Euroopassa ravintoloitten ruokalistoilla ja kauppojen hyllyillä.
Keski-Euroopassa on myös metsästäjien ammattikunta ja alalle on ammattikoulutus. Suomessa lähimpänä sitä oleva koulutus on riistanhoitaja, joka on osa luontoalan ammattitutkintoa, mutta metsästyksellä ei kukaan leipäänsä tienaa.
–Ammattina metsästäjää ei ole varsinaisesti kuin joissain kartanoissa, Rinne sanoo.