PÖYTYÄ. Lallin teollisuusalueen länsipuolelle biokaasulaitosta kaavailevan Wega Group Oy:n edustajat ovat olleet yhteydessä noin sataan lähialueen sika- ja nautatilaan kartoittaakseen niiden mahdollisuuksia toimittaa laitoksen tarvitsemaa lantaa ja vastaanottaa tuotantoprosessissa syntyvää mädätysjäännöstä. Seuraavaksi Wega ulottaa kartoitustyön kasvitiloille.
Kartoitusten perusteella Wega ryhtyy solmimaan tilojen kanssa aiesopimuksia, jotka eivät vielä sido osapuolia. Wega tarvitsee aiesopimukset osoittaakseen rahoittajana toimivalle Copenhagen Infrastructure Partnersin Advanced Bioenergy Fund I:lle, että sillä sekä alueen maatiloilla on vakaa aikomus edetä hankkeen parissa.
– Keräämme kartoituslomakkeilla lähtötietoa suunnitteluun ja suunnittelusta saamme puolestaan lähtötietoa sopimuksiin. Aiesopimusten jälkeen solmimme varsinaiset pääsopimukset. Tarkoituksena on hioa Pöytyän seudulle sopiva malli, Pöytyän biokaasulaitoksen projektipäällikkö Tapio Helotie selventää prosessin kulkua.
Biokaasulaitos tulee toimimaan pääasiassa erilaisten lantojen, peltobiomassojen sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtojen turvin.
Mahdollisimman tuoretta lantaa
Wega Group Oy:n raaka-aine- ja kestävyyspäällikkö Milla-Mari Vastavuon mukaan ideaalitilanteessa tankkiauto tuo maatilalle lannoituskäyttöön jalostettua mädätysjäännöstä ja vie mennessään biokaasulaitokselle naudan tai sian lantaa noin kerran viikossa.
Aikaa myöden lietelannan metaanipitoisuus vähenee ja avoaltaissa sadevesi laimentaa sitä, joten lietelanta kannattaa viedä biokaasulaitokselle mahdollisimman tuoreena. Tautiriskien minimoimiseksi tankkiauto hygienisoidaan, kun se lähtee laitokselta.
– Keräämme tiloilta tietoa, millaisessa muodossa ne haluavat mädätysjäännöksen. Raakamädäte on 90-prosenttisesti vettä, joka ei enää haise yhtä paljon kuin lietelanta. Meidän on mahdollista separoida mädätysjäännöstä, minkä myötä se erottuu typpipitoiseksi nestejakeeksi ja enemmän fosforia sisältäväksi turvemaiseksi jakeeksi, Tapio Helotie kertoo.
Wegan mukaan mädätysjäännös on ravinnepitoisuudeltaan parempaa ja tasalaatuisempaa kuin lietelanta. Hyvä puoli on sekin, että jäännöksen käsittelyn avulla ravinteita on helpompi kohdistaa toivotulla tavalla ja myös ravinnevalumat vesistöihin pienenevät.
– Kun mädätteessä oleva hiili levitetään pelloille, hiilensidonnasta saatava hyöty jää tiloille, Milla-Mari Vastavuo lisää.
Yhteisaltaat mietintään
Mitä investointeja tiloilla pitää tehdä?
– Vaatimuksena on, etteivät lietelanta ja mädätysjäännös ole samoissa altaissa. Joissakin tapauksissa tiloilla on rakennettava uusi allas, Tapio Helotie vastaa.
Hän toteaa, että tilakeskusten lähistöllä olevien altaiden lisäksi saattaisi olla kannattavaa rakentaa usean tilan käyttöön yhteisiä etäaltaita. Altaiden ei välttämättä tarvitse olla yhtä suuria kuin lietelannan varastoinnissa, sillä mädätysjäännöksessä on vähemmän vettä.
Parhaillaan Wega selvittää, onko tiloilla tarvittaviin investointeihin saatavissa julkista rahaa tai suostuuko biokaasulaitosta rahoittava tanskalainen toimija osallistumaan myös niihin.
Toisaalta siirtokustannusten pitäisi pienentyä etenkin niiden tilojen kohdalla, jotka ovat siirtäneet lietelantaa omin voimin etäaltaisiin. Jatkossa kuljetus on mahdollista hoitaa laitoksen puolesta.
Wega ei ole määritellyt tarkkaa sädettä, jonka sisällä olevat tilat kannattaa ottaa mukaan yhteistyöhön.
– Olemme kertoneet, että noin 30 kilometriä on kannattava säde, mutta meille on tullut kyselyitä kauempaakin. Mikäli tila on kyllin suuri, sen voi hyvinkin kannattaa lähteä mukaan, Milla-Mari Vastavuo sanoo.
Mielenkiintoisena kysymyksenä hän pitää sitä, miten elintarviketeollisuuden maksamat vastuullisuuslisät kehittyvät. Maitotilojen vastuullisuuslisää on mahdollista kartuttaa jo nyt viemällä lietteitä biokaasulaitokselle.
Yleisötilaisuus kesän korvalla
Joulukuussa Kyrön valtuustosalissa pidetyssä yleisötilaisuudessa Wegan edustajat kertoivat tavoitteekseen tehdä biokaasulaitoksen investointipäätös loppuvuonna 2024. Tapio Helotie toteaa, ettei ympäristöluvitusta ole mahdollista saada niin nopeasti. Todennäköisemmin investointipäätöstä päästään tekemään vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Mikäli hanke etenee joutuisasti, laitos voidaan ottaa käyttöön loppuvuodesta 2026.
Helotie toivoo, että ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan liittyvä yleisötilaisuus pystytään pitämään kesän korvalla.
Osaltaan biokaasulaitoksen edistymistä vauhdittavat Suomen poliittisessa tahtotilassa tapahtuneet muutokset. Tiukkenevat hiilineutraaliustavoitteet, huoltovarmuuden pönkittäminen sekä venäläisestä maakaasusta irtaantuminen kannustavat suosimaan kotimaisia vaihtoehtoja.
Pöytyän biokaasulaitoksen on määrä tuottaa 150 GWh nesteytettyä biometaania vuodessa. Se vastaa noin 15 miljoonaa litraa dieseliä.