Arkiruokaa: Birgitta Suursalmen siskonmakkarakastike on itse kehitetty ja hyväksi todettu

0
Birgitta Suursalmi on itse kehittänyt siskonmakkarakastikkeen ohjeen. Helppo arkiruoka syntyy puolessa tunnissa. Kuva: KIRSI-MAARIT VENETPALO.
Birgitta Suursalmi on itse kehittänyt siskonmakkarakastikkeen ohjeen. Helppo arkiruoka syntyy puolessa tunnissa. Kuva: KIRSI-MAARIT VENETPALO.

KEITTIÖ. Salolainen eläkeläinen Birgitta Suursalmi hämmentää liedellä siskonmakkarakastiketta. Keitettyjen porkkanoiden sekaan lorautetaan vielä hieman hunajaa sekä nokare voita ja lisukekin on valmis.

Suursalmi on itse kehittänyt siskonmakkarakastikkeen reseptin jo vuosia sitten. Siskonmakkarakastike ei maistu aina samalta. Kastikkeesta saa erilaisia variaatioita lisäämällä sinne vaikka erilaisia mausteita.

– Tai mitä nyt jääkapista sattuu löytymään, esimerkiksi paprikaa, Suursalmi vinkkaa.

Suursalmi puhuu itse tehdyn ruuan puolesta.

– Monissa perheissä on kiirettä, mutta moni arkiruoka valmistuu hetkessä. Esimerkiksi tämän ruuan valmistamiseen menee vain puoli tuntia, kun laittaa perunat ja porkkanat kiehumaan samaan aikaan, kun aloittaa kastikkeen teon, hän sanoo.

Suursalmi suosittelee perheitä katsomaan koulujen ruokalistoja, joita julkaistaan muun muassa sanomalehdissä.

– Niistä saa hyviä vinkkejä viikon ruuiksi, ja samalla saa katsottua, ettei tee samaa ruokaa, jota lapsi on syönyt jo päivällä koulussa.

Siskonmakkara on raakamakkara, joka kypsennetään ennen syömistä. Se sopii esimerkiksi keittoihin tai kastikkeisiin. Kuva: KIRSI-MAARIT VENETPALO.
Siskonmakkara on raakamakkara, joka kypsennetään ennen syömistä. Se sopii esimerkiksi keittoihin tai kastikkeisiin. Kuva: KIRSI-MAARIT VENETPALO.

Iso annos kerralla

Ruokaa Suursalmi tekee kerralla aina suuremman annoksen, jotta siitä riittää syötävää useammaksi kerraksi. Usein hän vie ruokaa myös lähellä asuvan poikansa perheelle.

Suursalmen omiin arkiruokasuosikkeihin kuuluvat muun muassa kesäkeitto sekä hernekeitto.

– Kesäkeiton teen hyvin perinteisellä ohjeella. Sekaan laitetaan pikkuripaus sokeria. Hernekeiton teen alusta asti itse eli kaikki alkaa herneiden liottamisella. Molemmat ovat yksinkertaisia, mutta niin hyviä!

Maksalaatikko rusinoilla on ainoa eines, jota Suursalmi syö.

– Maksalaatikko on sen verran työläs tehdä, että ostan sen mieluummin valmiina kaupasta.

Osaaminen on periytynyt

Suursalmi on alunperin kotoisin Riihimäeltä. Työvuodet hän vietti pääkaupunkiseudulla, josta hän muutti eläkkeelle jäätyään takaisin Riihimäelle. Suursalmi työskenteli sairaanhoitajana sydänkirurgisella teho-osastolla ja tapaturmaosastolla.

Saloon hän päätyi ”mummuhommiin” eli avustamaan pojan poikansa hoidossa.

– Olen asunut täällä kolme vuotta ja viihtynyt erinomaisesti.

Suursalmen 7-vuotias lapsenlapsi käy koulua aivan naapurissa, joten myös hän pääsee usein nauttimaan koulun jälkeen mummun kokkailuista.

Suursalmi tiesi jo pikkutyttönä, että hänestä tulee ”pistäjä” eli sairaanhoitaja. Toisena vaihtoehtona oli kotitalousopettaja.

– Olen pitänyt aina ruuanlaitosta.

Suursalmi kertoo oppineensa tärkeimmät keittiössä tarvittavat taidot äidiltä ja isoäidiltään.

– Molemmat olivat erinomaisia kokkeja, hän kehuu.

Siskonmakkarakastikkeen oheen sopivat muun muassa perunat ja hunajaporkkanat. Kuva: KIRSI-MAARIT VENETPALO.
Siskonmakkarakastikkeen oheen sopivat muun muassa perunat ja hunajaporkkanat. Kuva: KIRSI-MAARIT VENETPALO.

Keitto on hyvää arkiruokaa

Vuonna 1946 syntynyt Suursalmi sanoo olevansa tyypillinen pula-ajan lapsi.

– Lähes kaikki ruoka tuli omasta maasta. Vain maito haettiin läheisestä kartanosta ja voi kaupasta.

Suursalmen kanssa samassa talossa asui kymmenen henkilöä, joten ruokaa kului paljon. Omalla kasvimaalla ja puutarhassa kasvoi muun muassa perunaa, porkkanaa, punajuuria sekä viinimarjoja, karviaisia ja omenoita.

– Leipäkin tehtiin itse leivinuunissa aina lauantaisin.

Arkisin syötiin usein erilaisia keittoja ja laatikkoruokia.

– Kaalikeittoa, hernekeittoa, lihakeittoa, kaalilaatikkoa, perunalihalaatikkoa, Suursalmi luettelee lapsuuden arkiruokia.

Sunnuntaisin perheellä oli kalaruokapäivä.

– Torilta haettiin usein iso hauki. Meillä oli myös oma sika. Siitä riitti lihaa pitkäksi aikaa.

Peruna ansaitsee arvostuksen

Suursalmen lapsuudessa arkiruokaa tehtiin satokauden tuotteista. Samaa hän toivoisi nytkin.

– Keskellä talvea syödään tomaattia, kurkkua, vihersalaattia. Niitä kuuluisi syödä kesällä, jolloin ne kasvavat oikeasti Suomessa!

Suursalmi suosii talviaikaan etenkin juureksia.

– Riisiä en ymmärrä yhtään. Miksi sitä pitää tuoda toiselta puolelta maailmaa? hän ihmettelee.

Suursalmi seuraa televisiosta mielellään kokkiohjelmia, joista hän ottaa talteen mielenkiintoisia reseptejä.

– Uusin reseptini on leipurin perunat, jota aion testata seuraavaksi, hän kertoo.

Leipurin perunat on vanha ranskalainen ruokalaji, jossa perunat paistetaan uunissa voin ja liemen kera.

Teksti: Katri Henttonen

Mitä hyvää, helppoa ja nopeaa arkiruokaa teillä syödään? Miten teillä on ratkaistu arjen ruokahuolto? Salon Seudun Sanomat ja konsernin lehtien juttusarja vierailee ruokapöydissä eri puolilla Varsinais-Suomea ja vinkkaa ratkaisuista arjen ruokapulmiin.

Tiedätkö sopivan juttusarjaan sopivan haastateltavan? Laita viestiä lukijalta@avl.fi.


Birgitta Suursalmen siskonmakkarakastike

Ainekset

1 paketti siskonmakkaraa

1–2 sipulia

öljyä

suolaa

mustapippurirouhetta

savupaprikajauhetta

lihaliemikuutio

vettä

Maizena-suurustetta

1 tölkki ruokakermaa, esimerkiksi juusto

Valmistus

Silppua sipuli ja kuullota pannulla.

Purista makkarasta pieniä palloja ja ruskista pannulla.

Pane sipulit ja makkarat kattilaan, lisää vesi ja lihaliemikuutio. Käytä myös pannun huuhteluliemi.

Mausta esimerkiksi suolalla, mustapippurilla ja paprikalla.

Lisää ruokakerma ja suuruste.

Maista (vaalea kastike on hieman paksumpaa kuin ruskea kastike)

Keitä perunat, pasta tai spagetti.

Lisukkeeksi sopii muun muassa rakuuna-hunajaporkkanat tai hunajalanttukuutiot.

Resepti on 4 hengelle, valmistusaika 30 minuuttia.