KOSKI. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen on tie auki moneen suuntaan. Se on myös hetki, jolloin pitää päättää, minkä väylän tai reitin tiellään valitsee. Valinnan tekeminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa, jopa stressiin ja ahdistukseen asti.
Kosken lukiossa ensimmäistä kertaa järjestetty alumnipäivä tarjosi tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Sen aikana lukiolaisilla oli mahdollisuus kuulla ja saada vinkkejä siitä, minkälainen opinto- ja työelämäpolku voi lukion jälkeen odottaa.
Alumneina toimivat Kosken lukion entiset ylioppilaat joko paikan päällä tai etäyhteydellä. Kaikkiaan 22 esitystä opinnoista ja ammateista tarjosi lukiolaisille vähintäänkin pohdittavaa.
Kosken lukion oppilaanohjaaja Tiinu Uuttu oli jo useamman vuoden ideoinut alumnipäivää. Yhteistyössä Elisenvaaran ja Someron lukioiden kanssa idea viimein konkretisoitui.
–Tarkoitus on tehdä alumnipäivästä perinne, Uuttu totesi.
(Juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen.)
ELÄMÄ MUOVAA. Opiskele sitä, mitä itse haluat. Kuuntele itseäsi äläkä muiden mielipiteitä. Mieltään saa muuttaa, eikä pidä panikoida tai stressata, kaikkea ei tarvitse tietää heti.
Näin pääpiirteissään jokainen omaa opinto- ja työelämäpolkuaan esitellyt alumni totesi. Oma suunta voi löytyä heti tai myöhemmin. Yhtä ainoaa oikeaa tietä ei ole.
–Resilienssiä pitää olla. Pitää sietää sitä, että tilanteet muuttuvat ja silti pysyä toimintakykyisenä, sairaanhoitaja, kätilö, seksuaaliterapeutti (AMK), terveystieteiden maisteri, tutkija ja tohtori koulutettava Johanna Westergård (os. Sallinen) totesi.
39-vuotias Westergård nauttii opiskelusta, mutta vuorotyötä tehneenä ja kuuden lapsen äitinä tietää, ettei kaikki mene aina suunnitellusti.
Samoilla linjoilla oli finanssialalla työskentelevä Henrik Ojanotko, 34, jonka mukaan elämään on sopeuduttava, sillä kaikki ei mene kuin Strömssössä.
–Mutta jos on mahdollisuus lähteä ulkomaille, niin siihen kannustan. Myös yhdistystoiminta opettaa, Ojanotko lisäsi.
Ulkomaille suuntasi aikoinaan myös Veeti Nurminen , 23. Hollannin kautta Tukholman yliopistoon kansainvälisiä suhteita opiskelemaan päätynyt Nurminen korosti kielten opiskelun merkitystä.
–Lukiossa kannattaa ehdottomasti opiskella kieliä. Myöhemmin mahdollisuuksia siihen on vähemmän, Nurminen sanoi.
Vaikka pitäisi kielistä ei niiden opiskelu välttämättä aina ole se oma juttu. Tämän totesi Petra Hämäläinen , 30, aloitettuaan Turun yliopistossa saksan filologian opinnot. Vuonna 2019 hän valmistuikin autotekniikan insinööriksi.
–Älä nojaa liikaa niihin ajatuksiin, mitä sinulla on nyt. Ajatukset kirkastuvat myöhemmin, Hämäläinen tuumasi.
Myös bio- ja elintarviketekniikan insinööri Roope Kannisto, 38, korosti, että on hyvä jättää avoimuutta omiin suunnitelmiin. Hänen mukaansa liian jämäkkää putkea tulevaisuudestaan ei kannata luoda, sillä ennen kaikkea oma jaksaminen on tärkeää.
Koulutus ei saa rajoittaa, opinto-ohjaaja Uuttu pohti. Sen sijaan se voi olla reitti johonkin uuteen.
Saman suuntaisesti viestitti esityksessään pankkialalla uransa tehnyt kauppatieteilijä ja nyt jo eläköitynyt Esa Vilhonen.
–Koko ajan on opiskeltava uutta. Yliopisto opettaa ajattelemaan ja hankkimaan tietoa, mutta suoraan ammattiin sieltä ei valmistu. Monen näköisellä koulutuksella voi päätyä monelle alalle, Vilhonen sanoi.
Alumnien esitykset loivatkin lukiolaisiin helpotusta.
–Ei olekaan maailmanloppu, jos ei tiedä, mitä lukion jälkeen tekee, pohtivat Kosken lukion 18-vuotiaat abit Olivia Ojala, Petra Minerva, Sini Kaskela, Meri Kaskela, Jenni Pekkala ja Amanda Eloranta.
–HYVILLÄ fiiliksillä, totesi päivästä alumni Siiri Jumppanen, 25.
Kosken lukion rehtori Markus Niemi myönsikin, että päivän eteen oli tehty paljon töitä. Niemeä lämmitti myös nuorten positiivinen suhtautuminen tapahtumaan.
Nuoret kokivat saaneensa esityksistä suuntaa omalle opinto- ja urapolulleen sekä mielenkiintoisella tavalla tietoa useammasta ammatista.
Jos jotain olisi voinut muuttaa, niin osa nuorista olisi kaivannut paikalle myös kaupassa ja ravintola-alalla työskenteleviä tai poliisin ammattia edustavia henkilöitä.