Alumnit lohduttivat Elisenvaaran lukiossa: ”Lukiossa ei vielä tarvitse olla ammatista varmaa päätöstä”

0
Olivia Ahosmäki, Maisa Koho ja Tekla Valkeapää seurasivat alumnien esityksiä. Kiirettä ei ole valita vielä koulussa ja ammattia voi vaihtaa.

PÖYTYÄ. Elisenvaaran lukion alumnipäivään perjantaina saapui 11 koulun alumnia, entistä oppilasta, kertomaan opinnoistaan ja työstään lukion jälkeen. Entisiä oppilaita on käynyt ennenkin samoissa merkeissä, nyt ensi kertaa teemapäivänä.

–Tätä on odotettu monta vuotta, rehtori Ari Höyssä sanoo.

Entiset lukion oppilaat tulivat mielellään kertomaan vaiheistaan. Ei tarvittu kuin viesti someen ja heti tuli tusina ilmoittautumista, Höyssä kertoo.

Alumneilla toistui rohkaiseva ja omakohtainen kokemus siitä, että lukiossa ei vielä tarvitse olla suunnitelmat valmiina. Tärkeää on kiinnostus ja joustava sinnikkyys.

Näyttelijä Annika Hartikka on valmistunut teatterikorkeakoulusta pari vuotta sitten ja työskentelee nyt Lahdessa sekä kaupunginteatterissa että Teatteri Vanhassa Jukossa.

Hartikka tunnisti oman alansa jo varhain. Impulssia antoi koulun teatterikerho ja tsemppaavat opettajat. Erityisesti äidinkielenopettaja kannusti hakemaan teatterikorkeakouluun. Kodin merkityskin on suuri.

– Vanhempani myös aina kannustivat alalle.

Hartikka ei luovuttanut matkan varrella. Hän pääsi kouluun sisään viidennellä yrittämällä. Välillä hän opiskeli tiedottamista ja vaatetussuunnittelua.

– Puvustajien kanssa on sen ansiosta keskustelu ja asun kehittely ihan eri tasolla.

Annika Hartikan teatteritie alkoi Elisenvaarasta. Teatterikerho, äidinkielenopettaja ja vanhemmat kannustivat alalle.
Annika Hartikan teatteritie alkoi Elisenvaarasta. Teatterikerho, äidinkielenopettaja ja vanhemmat kannustivat alalle.

Alaa voi vaihtaakin

Vuoden 2006 ylioppilas Aino Stark oli lukioaikana sanonut opinto-ohjaajalle, että hän haluaisi tehdä työtä, jossa voi käyttää jakkupukua. Niin tapahtui. Johtavana sairaanhoitajana ja kuntoutusyksikön vetäjänä jakkupuvulle on usein käyttöä siinä missä valkoiselle työvaatteellekin.

Stark sanoi, että lukiossa ei tarvitse tietää mitä tulee tekemään työkseen. Eikä myöhemminkään.

– Varmasti minäkin muutaman vuoden päästä teen jotain muuta.

Sama viesti oli tradenomi Hanna Siepillä. Hän toimii asiakaskokemusjohtajana henkilöstöhallintoyrityksessä eli huolehtii asiakkaiden tyytyväisyyden takaamisesta.

– Eteenpäin mennessä ideat kehittyvät ja ideoita tulevaisuuden suhteen tulee.

Heidi Vuohijoki toimii pankkilakimiehenä. Hänen viestinsä lukiolaisille oli, että vaikka oikeustieteelliseen on vaikeaa päästä, se on kuitenkin realistista.

– Kerroin myös opintojen sisällön monipuolisuudesta ja että tutkinto sopii todella monelle alalle.

Rehtori Ari Höyssä oli päivään tyytyväinen. Tekniikka pelasi ja iloisia kohtaamisia riitti.

– Tästä tulee perinne.

Alumnipäivä järjestettiin yhteistyössä Kosken ja Someron lukioitten kanssa. Kaikissa kolmessa lukiossa kuunneltiin alumnipuheenvuoroja sekä paikan päällä että toinen toistensa esityksiä etänä.


Alumni

– on oppilaitoksessa aikaisemmin opiskellut henkilö
– alumnitoiminnalla tarkoitetaan usein heille järjestettyä yhteistä toimintaa
– tavoitteena on säilyttää yhteys entisten opiskelukaverien kanssa, mutta myös yhteys yhteiseen opinahjoon
– alumnit voivat eri tavoin tukea nykyisiä opiskelijoita, esimerkiksi opinto- ja ammatinvalintasuunnitelmissa
– sana tulee latinasta (´alumnus´) ja tarkoittaa kasvattia