Ainakin seniori-ikäiset lukijat ehkä muistavat, kuinka joulukirkkoon mentiin aina aamukuudeksi tai -seitsemäksi. Itse asiassa paikalla oli aihetta olla puoli tuntia tätä aikaisemminkin, jos halusi välttyä joutumasta sisällä kirkossa seisomapaikalle ulko-oven viereen. Se oli paitsi iso häpeä, myös sangen rasittavaa, sillä jouluinen jumalanpalvelus oli ainakin lapsen mittapuulla loputtoman pitkä.
Sitten ohjelmaan tulivat mukaan iltapäivän tai alkuillan hartaudet, joiden jälkeen mennään sytyttämään kynttilät edesmenneiden sukulaisten haudoille.
Iltahartauksien ei ollut tarkoitus korvata aamupalvelusta, mutta aika suuren osan niihin osallistujista se taisi viedä. Saattaa kuitenkin käydä niin, että iltahartauksien aseman joulun kirkollisissa tapahtumissa ottaa Kauneimmat joululaulut. Niitä on laulettu kirkoissa ja kapakoissakin jo vuosikymmeniä ja niiden suosio sen kun paranee. Ne kun vetoavat suomalaisten haluun laulaa, mutta mieluummin niin, etteivät toiset kiinnitä siihen huomiota.
Tuttuja lauluja on helppo laulaa ja vähemmän tuttujen aikana voi keskittyä kuuntelemaan. Sitä paitsi laulujen riimejä voi myös lausua.
Kauneimpien joululaulujen perussävy on haikea, ja useimmissa niistä mainitaan rauha. Sille onkin näinä aikoina totisesti käyttöä. Tosin lauluissa toivotaan lähinnä sisäistä rauhaa laulajille ja kuulijoille. On lauluissa toki iloakin ilmaistu, mutta maltillisesti. Silloin iloitsijoina ovat lähinnä lapset ja enkelit.
Tutut joululaulut ovat nimenomaan tuttuja ja ne lämmittävät kuin lapaset pakkasella.
Joulusää voi vaihdella, mutta laulujen sää on kirpeää pikkupakkasta ja joulukirkkoon mennään aina reellä. Tuttujen joululaulujen ihmiset asuvat maaseudulla, vaikka valtaosa väestä on jo muuttanut taajamiin.
Joululaulujen maisema on tuttu ja turvallinen eikä niitä kuunnellessa haittaa se, että se on puhtaan lumen sijasta sumuinen ja jäinen. Siitä viis, meillä on oikeus hiukan koristella maisemaa. Hyppäähän Topeliuskin Sylvian joululaulussa pikkuisesta pirtistä Etnan juurelle Sisiliaan.
toimittaja evp.
Päivi Perkiö
phperkio@gmail.com