PÖYTYÄ / Kirkonkylä. Kun 1930-luvun alun pulavuodet jäivät taa, suojeluskuntataloja nousi eri puolille Varsinais-Suomea: 1932 Metsämaalle, 1933 Pöytyälle, 1935 Mynämäelle, 1936 Perniöön sekä Mellilään, 1937 Tarvasjoelle sekä Uuteenkaupunkiin, 1938 Laitilaan ja 1939 Koskelle.
Pöytyän suojeluskuntatalo on nykyään nimeltään Kyntäjäntupa ja se on MTK-Pöytyän hallinnassa. Talonmiehen tehtäviä Kyntäjäntuvalla vuodesta 1996 lähtien hoitanut auvaislainen Pertti Mäki-Uotila toteaa rakennuksen olevan ikäisekseen hyvässä kunnossa.
– Talo rakennettiin aikanaan huolella ja se näkyy yhä. Esimerkiksi ikkunat ovat alkuperäiset, eikä niitä ole tarvetta vaihtaa, Mäki-Uotila sanoo.
Viimeisin suuri peruskorjaus tehtiin 1980-luvun alussa, minkä jälkeen Kyntäjäntupaa on ehostettu useilla pienemmillä saneeraushankkeilla.
– Päätyseinät laudoitettiin ja katto uusittiin 1990-luvun puolivälissä. 2003 remontoitiin keittiö. Seuraavaksi pitäisi uusia pääsisäänkäynnin ja keittiön portaat, Mäki-Uotila luettelee.
Hyvät harjoitteluolosuhteet
Kyntäjäntupa on luonnonkauniilla paikalla Reppuniemen ulkomuseoalueen vieressä. Karhunojalla asuva Matti Ylitalo kertoo talon sijainnin olleen erityinen jo siinä vaiheessa, kun sitä ryhdyttiin rakentamaan Pikku-Pappilan Taipalsaaren maille.
Tuohon aikaan Varsinais-Suomessa ei ollut Pöytyän lisäksi toista suojeluskuntaa, joka olisi onnistunut sijoittamaan talonsa, urheilukenttänsä sekä ampumaratansa vieretysten.
Pöytyällä tämän uskottiin edesauttavan suojeluskuntahengen ja sotilaallisen kunnon sekä kurin kasvattamista.
Hyvät harjoitteluolosuhteet poikivat pöytyäläisille menestystä useissa suojeluskuntien välisissä kilpailuissa ja taisteluharjoituksissa. Suojeluskuntatalonsa vihkiäisten yhteydessä pöytyäläiset mainitsivat seuraavaksi suureksi tavoitteekseen valmistautumisen Loimaan aluetta vastaan järjestettävään taisteluharjoitukseen.
Monipuolista toimintaa
Suojeluskunnat lakkautettiin välirauhansopimuksen nojalla 19.9.1944. Silloin Pöytyän suojeluskuntatalo siirtyi manttaalikunnalle ja 1952 uudeksi omistajaksi tuli Maataloustuottajain Pöytyän yhdistys.
Matti Ylitalon ja Pertti Mäki-Uotilan mukaan suojeluskunta-ajasta on muistona lähinnä urheilukenttä, joka palvelee nykyään parkkipaikkana. Lisäksi talon vieressä on Suomen sotiin 1939–45 osallistuneita pöytyäläisiä kunnioittava muistomerkki.
– Kyntäjäntuvan vintillä on satakunta vanhaa sänkyä. Ne lienevät suojeluskunnan peruja, Mäki-Uotila arvelee.
Maataloustuottajat järjestivät talossa nimekkäiden esiintyjien turvin iltamia, tansseja ja monenmoisia muita tilaisuuksia. Esimerkiksi Hankkijan edustajat kävivät esittelemässä tuotteitaan.
Tarjolla oli myös harrastustoimintaa. Matti Ylitalo muistelee nuorena poikana osallistuneensa Kyntäjäntuvan lavalla esitettyihin näytelmiin. Lisäksi talo tarjosi hyvät puitteet sisäliikuntaharrastuksille.
1960-luvulla Kyntäjäntupa päätyi kansalaiskoulukäyttöön ja 1970-luvulla rakennus oli lankavarastona. 1980-luvulla tehdyn remontin jälkeen Kyntäjäntupa on nauttinut suosiota juhlapaikkana. MTK-Pöytyän puheenjohtaja Marika Lahtisen mukaan pöytyäläiset ovat juhlineet Kyntäjäntuvalla häitä ainakin neljässä polvessa ja moni haluaa perinteen jatkuvan.
Lähteet: Kunnallinen Viikkolehti 20.10.1933, Turunmaa-lehti 24.4.1938, Uusi Aura -lehti 22.10.1933.
Kyntäjäntupa
Valmistui 1933 suojeluskuntataloksi
Talon piirustukset laati opettaja Saari
Rakennustöistä huolehti urakoitsija Rantanen
Rakennustyöt maksoivat 225 000 markkaa eli hieman alle 100 000 euroa
Talon juhlasali mitoitettiin alun perin 300 hengelle, nykyään maksimi on 150 henkeä
Pöytyän suojeluskuntalon vihkiäiset pidettiin 22.10.1933
MTK-Pöytyä vuokraa taloa kokous- ja juhlatilaksi
Suojeluskunta aloitti pappilasta
Pöytyän Suojeluskunta perustettiin keväällä 1918 ja siitä lähtien paikallisjärjestö toivoi omaa taloa. Aluksi suojeluskuntalaisten toimitilana oli Pöytyän pappila ja vuonna 1928 vanha toive näytti toteutuvan, kun kansallisseura vuokrasi talonsa suojeluskunnalle 50 vuodeksi. Ehtona oli, että suojeluskunta korjaa sen käyttökelpoiseen kuntoon.
Suojeluskuntalaiset suorittivat vaaditun työn kesällä 1929. Juuri kun 30 000 markkaa eli vajaat 11 000 euroa maksanut remontti oli lähes valmis, kansallisseuran talo paloi heinäkuun 3. päivän vastaisena yönä perustuksiaan myöden, ilmeisesti tuhopolttajan sytyttämänä. Rakennusta ei oltu ennätetty vakuuttaa.
Tuhotyön jälkeen suojeluskuntalaiset ja lotat saivat tiloja käyttöön Pöytyän osuusmeijeriltä sekä säästöpankilta. Järjestöt pitivät kokouksia sekä iltamia myös Matintalon salissa.
Noihin aikoihin Pöytyän Suojeluskunta, Lotta-Svärdin paikallisosasto, kansallisseura ja maamiesseura kaavailivat Pöytyälle yhteistä seurataloa. Hanke kariutui, kun talon paikasta ei päästy yksimielisyyteen.