Kesä meni ja uimakausi alkoi. Siis uimahallikausi. Vaikka avovedessä onkin mukava pulikoida, se on, ainakin meikäläiselle nimenomaan pulikoimista, matkauintia villeissä vesissä ei suositella. Siinä voisi ensimmäisestä matkauintikerrasta tulla samalla se viimeinen.
Aloitetaanpa kuntouintikausi sitten ilman isompaa jännitystä. Onhan tässä oltu uimataitoisia jo kuusi vuosikymmentä. Vai onko sittenkään? Siinä missä uimapukuun sai 60-luvun alussa hienon vedenneitomerkin uimataitonsa merkiksi 25 metrin koiraräpiköinnillä, nykyvaatimukset edellyttävät 200 metrin uintia siten, että matka aloitetaan hyppäämällä altaan syvästä päästä. Kuinkahan moni meistä ison altaan uimareista siihen kunnialla pystyy?
Ryhdyin pohtimaan tätä asiaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton julkaiseman tuoreen tilaston pohjalta. Peruskoulun kuudesluokkalaisista enää 55 prosenttia on uimataitoisia. Vuonna 2016 heitä oli vielä 76 prosenttia. Pojilla uimataitoisten osuus oli pudonnut 16 prosenttia, mutta tytöillä 25 prosenttia. Aikuisista on kyselytutkimuksen perusteella uimataitoisia 53 prosenttia.
Aikuisten pitäisi valvoa lapsiaan kesäisillä uimarannoilla. Paljonko siitä on apua, jos valvoja ja valvottava ovat yhtä uimataidottomia?
Peruskoulun valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa edellytetään, että jokainen olisi koulunsa päättäessään uimataitoinen. Sitä opetussuunnitelmassa ei kerrota, millä tavalla tämä tavoite saavutetaan kunnissa, joissa ei ole uimahallia.
Auranmaalla lasten on viisainta olla nopeita oppimaan, jos uimataitotavoite halutaan täyttää. Siinä, missä Uima- ja Hengenpelastusliitto suosittelee jokaiselle alakoulun luokka-asteelle kuutta uintikertaa lukuvuodessa, meikäläiset koululaiset saavat tyytyä vähimmillään pariin uimahallikäyntiin 1.–3. luokilla. Näin on Auran Asemanseudulla. Kirkonkulmalla uintikertoja tulee muutama sen ansiosta, että kaikki koululaiset mahtuvat samaan bussiin.
Pöytyällä uintikertojen määrä riippuu koulualueesta. Elisenvaarassa uintikertoja on 1–2, mutta niitä on 9. luokalle saakka. Yläneelläkin uitetaan kaikki peruskoululaiset luokasta riippuen 1–5 kertaa. Riihikoskella uintikertoja on kahdesta kolmeen 1.–6. luokilla.
Marttilassa kaikki koululaiset pääsevät uimaan kahdesti ja Oripäässä kolmasti vuodessa. Koskella uintikertoja on luokasta riippuen yhdestä kolmeen.
Reissujen määrä riippuu rahasta, sillä matkat uimahallipitäjiin maksavat. Lisäksi vuoroja on vaikea saada. Jokainen uimahallikaupunki kun varaa vuorot omille koululaisilleen ja Auranmaan koululaiset saavat – jos saavat – rippeet.
Auranmaalle on toivottu omaa uimahallia. Yhdelläkään kunnista ei ole yksinään siihen varaa. Mistäpä löytyisi se innovaattori, jonka ideoilla haaveesta tulisi totta?
toimittaja evp.
Päivi Perkiö
phperkio@gmail.com