AURA. Metsänhoitoyhdistys Auranmaan toiminnanjohtaja Tommi Laurila tuumaa sahatavara- ja tukkikaupan näkymien olevan tulevan talven osalta suuri kysymysmerkki. Rakennusalan hiipumisen myötä tukkipuuta tarvitaan entistä vähemmän.
– Kysyntä on kuitenkin kohtuullisella tasolla ja kuitu- sekä varsinkin energiapuu ovat erityisen haluttuja. Ajankohtaiset harvennushakkuut kannattaa siis tehdä, Laurila evästää.
Energiapuun kysyntää pönkittävät eri puolille maata rakennetut monipolttoainevoimalat. Niiden tarvitsemaa energiapuuta rahdattiin aiemmin suuret määrät Venäjältä, mutta Ukrainan sodan myötä raja on puukaupankin osalta kiinni.
Monimuotoisuus valtaa alaa
Muun muassa tulevaisuudennäkymät olivat tapetilla, kun metsänomistajat ja Metsänhoitoyhdistys Auranmaan asiantuntijat kokoontuivat tiistaina viettämään metsäpäivää Heikinsuontien ja Simolantien risteyksen tuntumaan.
Päivän teemaksi oli valittu taimikonhoito, jonka tiimoilta metsuri Juha Lapinlampi piti varhaisperkausnäytöksen. Lapinlampi poisti 6–7-vuotiaiden kuusentaimien viereltä pikkukoivuja ja jätti kauempana olevia koivuntaimia jäljelle.
– Taimikonhoidossa painotetaan monimuotoisuuden vaalimista. Noin kymmenen prosenttia puustosta voi olla koivua, Lapinlampi kertoi.
Yhtenä taimikonhoitoa sivuavana nykypäivän ilmiönä hän pitää valkohäntäpeurojen sekä metsäkauriiden yleistymistä ja niiden aiheuttamia vaurioita. Ne syövät pieniä taimia, kun taas hirvi napsii yleensä yhdestä kolmeen metriin yltävää puustoa.
Lisääntymiskauden koittaessa valkohäntäpeura- sekä metsäkaurisurokset merkkaavat reviiriään hankaamalla sarviaan puskiin ja pieniin puihin, mikä rikkoo kuoren. Männyn taimi ei kuole siihen, mutta tukkia siitä ei tule.
Osaajasta pidetään kiinni
Miten puukaupan suhdanteet tuntuvat metsurin työssä?
Juha Lapinlampi vastaa työmaita olleen viime aikoina kiitettävän paljon. Hän tekee raivuuta pääasiassa Aurassa ja Pöytyällä. Yläne ja Koskikin kuuluvat Auranmaan Metsänhoitoyhdistyksen alueeseen, mutta niillä on omat metsurinsa.
– Kartat uusista työmaista tulevat kännykkääni. Ne saatuani menen ja teen työt, Lapinlampi selittää.
Puolangalta kotoisin oleva Lapinlampi on tehnyt metsänhoitoyhdistyksen töitä Auranmaalla vuodesta 1996. Keskimääräisenä tahtina varhaisperkauksissa hänellä on puolisen hehtaaria päivässä ja metsäkoneiden tuloa pohjustavissa ennakkoraivauksissa noin hehtaari päivässä.
– Meillä on oltava Juhalle töitä, ettei kiitettävää jälkeä tekevä metsuri lähde muualle, metsäpäivässä käynyt Pertti Anttila linjasi. Ainakin Anttilalle on tärkeää, että alan työt pysyvät kotimaisten osaajien käsissä.