KOSKI. Viime kirkollisvaalien äänikuningas Salon seurakunnassa, koskelainen Martti Mäkitalo (kesk.) tuumaa päätyneensä haasteelliseen, joskin mielenkiintoiseen tehtävään. Hänen odotetaan pitävän kotikontunsa puolia ja edistävän samalla koko Salon seurakunnan, eli lähes 40 000 seurakuntalaisen yhteistä hyvää.
Matkaa Kanta-Hämeen rajalta Salon saariston luodoille on noin 85 kilometriä. Myös kulttuurilliset erot ovat Mäkitalon mukaan merkittäviä. Maaseutumaisuus yhdistää useimpia Salon kirkkoalueita kun taas Salon keskustaajamassa sykkii vahva kaupunkikulttuuri.
Maaseudulla seurakunnan eteen on totuttu tekemään vapaaehtoistyötä ja esimerkiksi Koskella seurakunnan tilaisuudet keräävät runsaasti osallistujia. Viranhaltijat Salossa yllättyivät iloisesti, kun Koskella pidettyyn Majataloiltaan tuli yli 60 ihmistä kuuntelemaan kirkkoherra Timo Hukkaa.
Kosken seurakuntalaisten halu tarttua toimeen pantiin Salossa merkille myös Kosken Kohauksen aikaan, kun monipuolista toimintaa järjestettiin koko viikoksi. Ohjelmaa oli nuorisotyöntekijöiden harjoittamasta letunpaistosta kirkkokonserttiin.
Paikallisuus vaatii vaalimista
Salon kirkkoneuvostoon kuuluva Martti Mäkitalo pitää hyvänä, että Koskella asuvilla seurakuntalaisilla riittää intoa ja Salon seurakunnan viranhaltijoilla on selvästikin tahtoa edistää seurakuntaelämää kaikilla kirkkoalueilla.
Täällä haavaa koskelaisten toiveet tulevat huomioiduiksi ja toteutetuiksi aktiivisen aluekappalaisen, Tero Vaarnan ansiosta.
Mäkitalo toivoo keskustelua siitä, voisiko aluekappalaisten vetämillä alueneuvostoilla olla nykyistä suurempi sekä täsmällisempi rooli seurakunnan päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa.
– Esimerkiksi siten, että alueneuvostojen tulisi laatia ja esittää seurakunnan kaikkia työaloja koskeva toimintasuunnitelma omalta alueeltaan, Mäkitalo ehdottaa.
Näin paikalliset tarpeet voisivat nousta entistä paremmin esiin ja hyvät käytänteet saattaisivat levitä muuallekin.
Mäkitalo toivoisi Koskelle ja Marttilaan omat alueneuvostonsa, kuten muillakin kirkkoalueilla on. Nyt koskelaisilla ja marttilalaisilla on yksi yhteinen alueneuvostonsa.
Avaimet on Salossa
Nurinkurista Martti Mäkitalon mielestä on, ettei tiettävästi yhdelläkään koskelaisella ole enää kotipitäjänsä kirkon ja seurakuntatalon avaimia. Jos jotakin arvaamatonta sattuu, kiinteistöhuolto on kutsuttava hätiin Salosta.
Myös pitopalveluyrittäjät sekä kukkien toimittajat ovat harmitelleet, ettei tilojen ovia saada nykyisin kyllin ajoissa auki.
– Muutos on suuri verrattuna siihen, kun Laila Virrasoja asui Kosken seurakuntatalon päässä ja hoiti kunnossapitoon liittyvät asiat sekä paljon muuta, Mäkitalo sanoo.
Virrasoja jäi eläkkeelle kevättalvella 2022. Mäkitalon mielestä olisi hyvä, jos Koskelle saataisiin vaikka osa-aikainen talonmies huolehtimaan seurakunnan kiinteistöjen kunnosta ja siisteydestä.
Mäkitalo on luottavainen, että ainakin avainpulmaan löytyy ratkaisu. Muitakin Koskella asuvien seurakuntalaisten asioita hän kokee voivansa työstää parhaiten kirkkoneuvoston jäsenenä sekä varaamalla aikaa keskusteluihin.
Kirkkoneuvoston edustajan roolissa Mäkitalo on päätynyt jäseneksi Perttelin alueneuvostoon. Äkkiseltään kummalliselta vaikuttava sijoitus on paljastunut näköalapaikaksi. Se on opettanut huomaamaan, kuinka erilaisia ilonaiheita ja ongelmia alueilla on.
Vahva edustus
Edesmenneen Martinkosken seurakunnan alueella oli viime kirkollisvaaleissa 6 ehdokasta, joista kaikki pääsivät Salon kirkkovaltuustoon
Heistä 3 on Salon kirkkoneuvostossa varsinaisina jäseninä ja 2 on varajäseninä
Martinkosken seurakunta liitettiin Salon seurakuntaan 1.1.2023
Nykyinen Salon seurakunta syntyi 2009, kun Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo-Uskela, Suomusjärvi ja Särkisalo liitettiin yhdeksi seurakunnaksi
Salon seurakunnassa on yhteensä 23 kirkkoa ja kappelia
Kirkon sisäremontti alkanee vuoden päästä
Kosken kirkon sisäremontin suunnittelu on käynnistynyt. Itse remontti alkaa näillä näkymin syksyllä 2024 ja se kestää seuraavaan kevääseen. Merkittävimpiä töitä ovat lattiapinnan, sähköistyksen ja äänentoiston uusiminen. Sisäänkäynnistä sekä alttarista tehdään remontin myötä esteettömiä. Lisäksi kirkkoon rakennetaan inva-wc. Kirkkosalin sisäpinnat tullaan joko puhdistamaan tai maalaamaan. Sisätilan yleisilme pyritään pitämään entisenlaisena.
