KOSKI. Kunnanhallitus päätti ostaa Lampela ja Lauranniitty -nimiset kiinteistöt yhteensä 7 650 euron kauppahinnalla Lounais-Suomen Osuuspankilta.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Pietilän (kesk.) mukaan Kaunisvaarantien vierellä olevien kiinteistöjen hankinta on ollut jo pitkään kunnan kiikarissa.
– Ne ovat keskeisellä paikalla palvelu- ja koulukeskusten tuntumassa. Niistä saadaan hyviä tontteja uudisrakentamiselle, Pietilä sanoo.
Hän kertoo rakentajien osoittaneen kiinnostusta Lampelaa ja Lauranniittyä kohtaan, mutta rakentamispäätöksiä joudutaan odottamaan.
Hyötyjä Turun kasvusta
Varsinais-Suomen maakuntakeskus Turku ylitti hiljattain 200 000 asukkaan rajapyykin, mitä Heikki Pietilä pitää Kosken ja koko Auranmaan kannalta hyvänä asiana.
Kasvavassa ihmisjoukossa on varmasti niitäkin, jotka ennen pitkää haaveilevat muutosta maaseudulle. Kun perheet valitsevat uutta kotipaikkaa, Pietilä luottaa Kosken olevan vahvoilla.
– Meillä on lapsille kohtuulliset harrastusmahdollisuudet ja peruspalvelumme ovat kunnossa, hän kiteyttää.
Pietilän mielestä koskelaisten kannattaa pohtia, onko kunnassa kylliksi sopivaa tonttimaata ja asuntoja houkuttamaan tulijoita. Lisäksi kunnan tulee tehdä yritystoimintaa tukevia satsauksia ja olla yrittäjien tukena, jotta Koskelle saadaan lisää työpaikkoja.
Talous kunnossa
Kuluvan kalenterivuoden aikana Kosken kunnalle on tilitetty 2 996 263 euroa verotuloa. Se on euroa 1.927.263 (-39,1 %) vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Pudotus johtuu lähinnä siitä, että sote-uudistus leikkasi viime vuodenvaihteessa kunnallisveroprosentteja 12,64 prosenttiyksiköllä.
– Ilmoitettua verokertymää on vaikea verrata mihinkään, kun vertailukohdetta ei ole, Pietilä tarkentaa.
Kosken kunnan talous rullaa budjetoidun mukaisesti, mistä kunnanhallituksen puheenjohtaja on tyytyväinen.
Kunnan vuosikate on tällä hetkellä 2 872 394 euroa positiivinen, mikä on 1 374 051 euroa enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2022. Siihen vaikuttaa Kosken kunnalle Valtiokonttorin kautta tullut perintö.
Kuntapäättäjien syksy näyttää Pietilän mukaan tavanomaiselta. Eniten työtä vaatii vuoden 2024 budjetin valmistelu.
– Järjestämme päättäjille seminaarin, jotta saamme muodostettua yhteisen tahtotilan tulevaa talousarviota silmällä pitäen, Pietilä kaavailee.