Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Muutos oli osa Marinin hallituksen työllisyyspakettia. Uudistuksen toivotaan tuovan maahan jopa 10 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Arvio on vähintäänkin optimistinen, sillä tehdyissä kuntakokeiluissa ei juuri lisätyöllisiä ole tullut. Suunta on päinvastainen kuin sote-uudistuksessa. Siinä haluttiin leveämmät hartiat, työ- ja elinkeinopalvelujen uudistuksessa uskotaan kapeampien hartioiden tuovan tulosta.
Perusajatus on, että kunnilla on valtiota parempi tuntemus siitä, millainen työvoiman tarve kunnan alueella on. Näin saattaa toki ollakin. Toisaalta vaatimus 20 000 henkilön työvoimapohjasta merkitsee sitä, että järjestävästä alueesta tulee suuri. Varsinais-Suomessa olisi todennäköisesti kaksi aluetta.
Työvoimapalvelujen järjestämisessä ei tähänkään saakka ole ollut ongelmana se, kuka tai mikä niitä järjestää vaan se, että rahaa on liian vähän. Todennäköisesti sitä on jatkossakin liian vähän, sillä kuntatalous tulee olemaan melkoisissa vaikeuksissa, kun vanhoja lainoja joudutaan hoitamaan huomattavasti supistuneella veropohjalla.
Ajatus lähipalveluihin panostamisesta on kaunis ja kannatettava, mutta toteutuuko se järjestäjän muuttuessa valtiosta kunnaksi, on vähintäänkin epävarmaa. Työnhakijoita on hyvin erilaisia, joten myös tarvittava tuki vaihtelee paljon. Tämä vaatii henkilökohtaista kontaktia, joten ilman resurssien lisäystä palvelu ei parane.