Yläneen vanhan kunnantalon myyntiaikeet ovat nostattaneet yläneläisissä tuntee siitä, että he jäävät usein niin sanotusti mopen osalle. Kunnantalon myymistä vastaan onkin kerätty mittava määrä nimiä ja jätetty aloite kuntaan.
Yläneläisten tunteet eivät tule yllätyksenä. Karinaisten ja Pöytyän kunnat yhdistyivät vuonna 2005, Yläne tuli mukaan kimppaan vuonna 2009. Siitä saakka kunnan kehittämistä on haitannut se, että Pöytyä koostuu kolmesta osasta ja etäisyydet ovat pitkiä. Vanhan Karinaisten alueen ja vanhan Pöytyän alueen kohdalla on vuosien – vai pitäisikö jo puhua vuosikymmenten – varrella tapahtunut jonkinlaista yhteensulautumista, mutta Yläneen kohdalla näin ei ole tapahtunut.
On hyvä muistaa, että Pöytyällä on kunnallisvaaleista toiseen äänestetty hyvin tarkasti vanhojen kuntarajojen mukaan. Näin ollen yläneläisillä on kunnallispoliittisessa päätöksenteossa se määrä valtaa kuin mitä äänestäjät ovat vaaleissa hyväksi nähneet.
Pyrkimys pitää huolta kunnan kaikkien osien elinvoimasta on järkevä. On kuitenkin mietittävä tarkkaan, mikä on oikea keino huolehtia elinvoimasta. Kunnantalon myyntiä pohdittaessa on esitetty, että kuntalaisten käyttöön löytyy tiloja Luontokapinetista. Se on tosin jonkin verran syrjässä, mutta ei mahdottoman kaukana. Entä jos asiaa ajattelisikin niin, että kunnantalon mahdollisesta myynnistä saatavilla rahoilla kehitettäisiin Luontokapinettia niin nähtävyytenä kuin kokoontumistilana?