PÖYTYÄ. Toista kertaa eduskuntavaaleissa ehdolla oleva pöytyäläinen Sanna Pitkänen (kok.) on vaalitilaisuuksissa saanut vastata moniin sote-uudistusta koskeviin kysymyksiin. Se on luonnollistakin, sillä Pitkänen valittiin viime vuoden aluevaaleissa aluevaltuustoon.
–Hyvinvointialueille on annettu todella paljon tehtäviä ja alueet ovat keskenään erilaisia. Uudistuksen piti tasoittaa kustannusten nousua, mutta sitä ei ole näköpiirissä, Pitkänen sanoo.
Hoitajista ja muusta terveydenhuoltohenkilökunnasta on kova pula, mikä johtuu Pitkäsen mukaan paitsi palkasta myös siitä, ettei ole ollut riittävästi koulutusta. Julkisen puolen on myös pystyttävä kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa.
–Esimerkiksi Tyksissä on paljon erikoisosaamista ja lähtö yksityiselle puolelle voi olla hyvin houkuttelevaa.
Pitkäsen mukaan sote-palveluiden tuottamisessa yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin eli yhdistysten roolia pitäisi kasvattaa.
–Se on toissijaista, kuka palvelut tuottaa. Tärkein on, että ihminen saa tarvitsemansa palvelun.
Vapaudet tuovat vastuuta
Hyvinvoinnin lisäksi koulutus ja turvallisuus ovat Pitkäselle tärkeitä teemoja.
–Koulutuksen ongelmat johtuvat siitä, että yhteiskunnassa on annettu paljon vapauksia, mutta ei kerrota riittävästi että on myös velvollisuuksia. Nuoret pitää opettaa kantamaan vastuuta, Pitkänen sanoo.
Omat ongelmansa tuo liian tiukka lainsäädäntö. Aikuisten pitäisi hoitaa nuorten asioita hyvässä yhteistyössä, mutta vuodenvaihteen jälkeen esimerkiksi koulupsykologit eivät ole päässeet koulujen viestintäsovellutukseen Wilmaan, koska psykologit ovat Varhan työntekijöitä.
Opettamisen uudet tavatkaan eivät sovi kaikille.
–On paljon ilmiöoppimista ja erilaisia projekteja, joissa oppilaat hakevat itse tietoa. Se ei sovellu kaikille.
Oman lisänsä koulutuksen ongelmiin tuo kovaa vahtia kehittymässä oleva tekoäly.
–On riski, että tekoäly eriarvoistaa lisää. Opiskelijat jakaantuvat niihin, jotka osaavat käyttää tekoälyä ja niihin, jotka eivät, Pitkänen miettii.
Luottamus tuo turvallisuutta
Pitkäsen kolmas teema turvallisuus on laaja käsite. Ulkoisen turvallisuuden takeeksi on tulossa Nato. Naton suositus siitä, että bruttokansantuotteesta pitäisi käyttää kaksi prosenttia puolustukseen, on hänen mukaansa minimi.
Sisäinen turvallisuus taas lähtee luottamuksesta.
–Sisäinen turvallisuus syntyy, kun ihmiset luottavat toisiinsa, viranhaltijoihin, poliisiin ja oikeuskäytäntöihin. Olen ollut Turussa opettajan ja voin sanoa, että viime vuosina sisäinen turvallisuus on heikentynyt, Pitkänen sanoo.
Hänen mukaansa kodit pitäisi saada nykyistä paremmin ottamaan oma osansa kasvatusvastuusta. Kasvatus ei voi olla vain koulun asia.
–Meillä on asiat olleet niin pitkään niin hyvin, että on unohdettu, mitä demokratia vaatii toimiakseen.
Elinvoimaa maaseudulle
Pöytyäläisenä maaseudun elinvoiman lisääminen on Pitkäselle sekin tärkeä teema.
–Moni kehityshanke on kaupunkikeskeinen. Maaseutukuntien pitää olla aktiivisia sekä Turun suuntaan että tehdä keskenään yhteistyötä elinvoiman eteen. Esimerkiksi sote-palveluiden säilymisestä on tärkeä huolehtia. Ei kukaan muuta maaseudulle, jos täällä ei ole palveluja, Pitkänen sanoo.
Sote-palveluiden suhteen edunvalvonnan paikka on juuri nyt, sillä uuden palvelustrategian pitäisi olla valmis syksyllä ja siinä linjataan myös se, kuinka monta terveyskeskusta jää toimintaan.
–Tosin en usko, että palvelustrategia valmistuu vielä syksyllä. Aluevaltuustossa on asiasta 79 erilaista mielipidettä, Pitkänen sanoo.
Palveluiden lisäksi kuntien pitää kiinnttää huomiota elinkeinopolitiikkaan. Hyvinvointi vaatii yrityksiä.
Rahat teille
Liikkuminen on maaseudulla välttämättömyys. Pitkänen keskittäisi varat teiden kunnossapitoon. Tiet ovat tärkeämpi asia kuin paikallisjuna.
–Tunnin juna Helsinkiin olisi työvoiman liikkuvuuden kannalta tärkeä, mutta sille pitää saada rahoitusta EU:sta. Etelä-Euroopan maat ovat olleet paljon etevämpiä ohjaamaan EU:n rahavirtoja kotiin päin.
Suomalaisten pärjääminen on Pitkäselle tärkeä asia.
–Minua motivoi eduskuntavaaliehdokkuudessa sama asia kuin kunnanvaltuustossakin. Haluan vaikuttaa siihen, että suomalaiset pärjäävät. Oma puoluevalintani taas on tullut vähän niin kuin kodin perintönä. Aloitin kokoomuksen lastenkerhossa jo 1980–luvulla ja 1990–luvulla tein aloitteen siitä, että Pöytyän kirkolle pitää saada nuorisotila, Pitkänen kertoo.
KUKA?
Nimi, ikä, paikkakunta: Sanna Pitkänen, 48, Pöytyä.
Puolue: Kokoomus
Ammatti: toimialapäällikkö, maatalousyrittäjä.
Koulutus: oikeustradenomi, restonomi, ammatillinen opettaja.
Tärkeimmät luottamustoimet: Aluevaltuuston jäsen, aluevaltuuston Tyks-sairaalalautakunnan jäsen, maakuntahallituksen varajäsen, Pöytyän kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsen, kirkkovaltuuston jäsen, Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuuston jäsen.
Perhesuhteet: naimisissa, neljä lasta.
10 NOPEAA
1) Veronkorotuksia, leikkauksia vai lisää lainaa?
–En sulje mitään vaihtoehtoja pois, sillä korot nousevat ja sopeuttamista tarvitaan. Aloittaisin toimintojen tehostamisesta.
2) Voidaanko maaseudun sote-palveluja korvata digitaalisilla tai liikkuvilla palveluilla?
–Osittain kyllä. Perheiden pitää saada nopeasti apua ja heille sopii yleensä 24/7 käytössä oleva palvelu. Lähipalveluja pitää tarjota niille, jotka kaipaavat kontaktia ihmiseen.
3) Pitäisikö koululuokkien oppilasmäärälle asettaa maksimi?
–Kyllä. Olen ollut liiketalouden opettajana ja tiedän, että kun luokassa on eri tasoisia opiskelijoita, on haasteellista samaan aikaan tarjota opetusta sekä lahjakkaille että erityistä tukea tarvitseville.
4) Pitäisikö sähkölle asettaa hintakatto?
–Elämme markkinataloudessa, mihin ei hintakatto sovi.
5) Minkä tahon pitäisi maksaa metsänomistajalle ennallistamisesta johtuvat tulonmenetykset?
–Ennallistamisasetus puuttuu omistusoikeuteen. Asiassa on jäänyt ennakkovaikuttaminen tekemättä ja nyt etsitään maksajaa.
6) Onko susia liikaa?
–Omalla pihallani oli viime keväänä neljä sutta eli kyllä niitä on liikaa. Niin kauan kun sudet pysyvät metsissä, saavat olla, mutta susien ei pidä tulla pihoille.
7) Pidätkö uutta eläinsuojelulakia onnistuneena?
–Siinä on sekä hyvää että huonoa. Ajattelen, että eläin on eläin ja ihminen on ihminen. Eläintä ei tule nostaa ihmisen vertaiseksi, eläinten oikeudet tulevat vasta ihmisten oikeuksien jälkeen.
8) Pitäisikö ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopua?
–Tietyillä aloilla kyllä, esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, metalliteollisuudessa ja palvelualoilla.
9) Kuinka suuri on vaalibudjettisi?
–10–20 tuhatta.
10) Mieluisin tapa viettää vapaa-aikaa?
–Lukeminen.