KOSKI. Musiikinopettajana Kosken yläasteella ja lukiossa työskentelevä Hans Julla sanoo suhtautuvansa musiikkiin intohimoisesti. Siksi myöskään aineen opettaminen ei tunnu aina edes työnteolta. Paras palkinto on hänen mielestään se, kun oman innostuksensa saa välitettyä oppilaille eteenpäin.
–Työn riemuvoittoja on, kun joku löytää itsestään uuden taidon, esimerkiksi soittamisen.
Aineena hän pitää musiikkia sellaisena, joka antaa voimaa kaikkeen muuhunkin. Se on myös monipuolista, sillä Jullan mukaan siihen sisältyy muutkin oppiaineet.
–Musiikki on täynnä matematiikkaa, äidinkieltä, vieraita kieliä, kulttuuria, taidetta, liikettä, kädentaitoja ja chilipippureita.
Uusi tekniikka luo mahdollisuuksia
Vuosikymmenien saatossa nuoret eivät ole Hans Jullan mielestä muuttuneet miksikään. Sen sijaan yhteiskunta heidän ympärillään on, ja se taas vaikuttaa paitsi nuoriin myös tapaan tehdä työtä heidän kanssaan.
Julla naurahtaakin, että niin hyviä soittimia kuin nokkahuilu ja kellopelit ovatkin, ne eivät ole riittäneet enää pitkään aikaan. Nykyteknologia on tuonut aineeseen monipuolisuutta, mikä pienentää opiskelijoiden kynnystä monessakin mielessä.
–Musiikin tekeminen ja harjoittelu ovat muuttuneet helpommaksi, ja työkalut löytyvät nykyään kännyköistä tai tablettitietokoneista.
Parasta musiikissa on kuitenkin edelleen yhdessä tekeminen oikeilla soittimilla.
–Ei ole väliä, onko se sitten kitara, rummut, ukulele, koskettimet, viulu, haitari tai huilu, hän luettelee ja lähettää samalla terveisensä oppilailleen, jotka ovat näiden erikoisten aikojen sankareita ja selviytyjiä.
Intohimo syttyi nuorena
Kemissä syntynyt ja lapsuutensa sen naapuripitäjä Tervolassa viettänyt Hans Julla kertoo muuttaneensa aikanaan isänsä sukujuurille Koskelle Turun kautta. Ylioppilaaksi hän kirjoitti samasta oppilaitoksesta, jossa on nykyään opettajana.
Intohimo musiikkiin syttyi jo nuorena. Hän sanoo kuitenkin, ettei oikeastaan osaa määritellä mistä se tuli, sillä perheessä tai koulussa musiikki ei ollut mitenkään korostuneessa asemassa.
–Sen tiedän, että isoisoisäni oli kanteleensoittaja ja -tekijä, mutta muuten suvussamme ei ole ollut musiikin ammattilaisia.
Vaikka Jullalta taittuu käytännössä kaikki soittimet, hänen omimpia instrumenttejaan ovat kielisoittimet, ja niistä erityisesti kitara. Musiikkilajeista lähimpänä sydäntä on blues, mutta myös kansanmusiikki on tärkeää.
–Näissä kahdessa on samoja elementtejä. Niissä molemmissa halutaan jakaa yhteinen tunne ja saada sitä kautta sekä oma että muiden olo paremmaksi, Julla pohtii.
Musiikissa häntä viehättää myös sen ajattomuus ja kiertokulku.
–Musiikki elää ajassa ja kulkee ikään kuin ympyrää. Uusikin voi olla vanhaa. Esimerkiksi nykymusiikki ei ole yhtäkkiä keksittyä, vaan se on syntynyt monista eri genreistä.
Pikkumies tuo energiaa
Opettajantyönsä lisäksi Hans Jullaa nähdään musiikkilavoilla, sillä hän tekee muun muassa trubaduurikeikkoja kitaransa kanssa, ja on mukana myös erilaisissa kokoonpanoissa. Ei kuitenkaan enää niin paljon kuin nuorempana.
–Joskus olen kiertänyt enemmänkin, mutta nykyään parasta on oma puutarha ja perheen seura.
Hektisen työnsä vastapainoksi hän sanookin nauttivansa kotipihallaan hiljaisuudesta ja luonnonäänistä.
–Joskus saatan kiivetä puuhunkin ja soittaa vaikka jotain.
Oman lisänsä elämään tuo nykyään huhtikuussa perhepiiriin syntynyt lapsi, jolle tuore vaari laulelee lastenlauluja. Pikkumiestä hän pyrkii näkemään niin usein kuin mahdollista.
–Hän on ykkösenergianlähteeni, sellainen luontainen hyvän tuulen voimala, hän herkistyy.
Anna kehun kiertää -juttusarjassa pistetään kehu kiertoon. Hans Jullan kehui Päivi Laaksonen. Seuraavaksi esitellään Hans Jullan kehuma henkilö.
KEHU KIERTOON
Nimi: Hans Julla
Mitä: Kosken koulukeskuksen musiikinopettaja ja Somero-opiston soitonopettaja
Kehut: ”Hans Julla on todella kannustava ja ymmärtäväinen musiikinopettaja, joka menee jokaisen oppilaan kanssa hänen tahdissaan. Hän huomioi hienosti nuoren yksilönä ja näkee, millaista apua tai tukea kukin tarvitsee.” Päivi Laaksonen