PÖYTYÄ/Riihikoski. Metodin terapia- ja hyvinvointitalo aloitti toimintansa Riihikoskella tammikuussa 2021 eli vajaa kaksi vuotta sitten. Yrityksen takaa löytyy yrittäjäpariskunta Eeva-Leena ja Toni Kataja , joilla ennen Riihikoskelle siirtymistä oli vastaavaa toimintaa Turussa viisitoista vuotta. Pariskunnalla riittää uskoa siihen, että terapiapalveluille riittää kysyntää myös maaseudulla.
Terapiapalveluista on pulaa, joten lähiseudun lisäksi asiakkaita tulee myös Turusta. Ajanjakso on ollut terapiapalveluita tarjoavalle yritykselle vähintäänkin mielenkiintoinen. Ilmastokriisi, terrorismi, sodat, korona, lisääntynyt välivalta ja rikollisuus, sekä muut nykymaailman ongelmat vyöryvät päälle jatkuvalla syötöllä.
–Jos ennen tapahtui terrori-isku jossakin, voi olla että tieto siitä saavutti Suomen vasta viikon päästä, kaikkia ei ehkä ikinä. Nyt valtaosa ihmisistä on kuormittavan reaaliaikaisen tiedon kohteena kaiken aikaa, Toni Kataja tiivistää.
–Ongelmat näkyvät perheissä kuormituksen lisääntymisenä, vaikka suoraan ei ehkä osatakaan sanoa, että mistä ahdistus syntyy, sanoo perhe- ja paripsykoterapeuttina toimiva Eeva-Leena Kataja.
Paikka hukassa
Fyysisesti elämä on monille kevyempää kuin ennen, mutta paineet ja odotukset ovat lisääntyneet.
–Elämä on suorituskeskeistä. Yksilöön kohdistuu monelta taholta paineita, mutta ihmiset keräävät paineita myös itse itselleen. Ongelmia lisää se, että on paljon nuoria, jotka eivät löydä paikkaansa yhteiskunnassa. Suorittavia töitä on tarjolla paljon vähemmän kuin aikaisemmin, Eeva-Leena Kataja sanoo.
Kaikki tämä on johtanut siihen, että terapian tarve on lisääntynyt.
–Nykyään ymmärretään paremmin, että mieli voi mennä rikki siinä missä jalkakin, mielenterveyden haasteiden salailun kulttuuri alkaa hiljalleen murentua Toni Kataja sanoo.
Ongelmien ratkaisua vaikeuttaa, että terapiapalveluista on pulaa. Toisin kuin monilla muilla aloilla, 3,5 vuotta kestävä terapiakoulutus on kallis ja vaatii pohjalle korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon.
Toni Katajalla on terapeutiksi kouluttautumisesta omakohtaista kokemusta, sillä hän opiskelee parhaillaan kognitiiviseksi psykoterapeutiksi.
–Koulutus on aika tiukka paketti ja siihen muun muassa sisältyy vähintään 300 tuntia annettavaa terapiaa, jonka tukena on koko ajan kouluttajapsykoterapeuttinen työnohjaus. Terapeutiksi opiskeleva ottaa vastaan asiakkaita, mutta Kelan korvausta siitä ei saa. Tosin hintakin on alhaisempi kuin valmiilla terapeutilla.
Poikkeava polku
Terapiaan pääsyn polku on siinäkin mielessä kehon ongelmista poikkeava, että asiakas hakee itse terapeutin, jonka löytäminen voi kestää pitkäänkin. Käytännössä polku menee niin, että ihminen hakeutuu terveyskeskukseen, työterveyteen tai opiskeluterveydenhuoltoon mielen ongelmien kanssa, josta hän voi saada lähetteen erikoissairaanhoitoon tai hakeutua yksityiselle psykiatrille lääkärinlausuntoa varten.
Jos terapia katsotaan arviointijakson aikana tarpeelliseksi, siihen on mahdollista saada Kelan tukea. Psykoterapeutti täytyy etsiä ja löytää itse.
Moni hakeutuu terapiaan myös suoraan. Käsitys siitä, että terapia kestää aina vuosikausia on Toni Katajan mukaan virheellinen.
–Ongelmia on hyvin monen tasoisia. Terapeutti voi tarjota uusia näkökulmia, jotka auttavat jo muutaman käyntikerran jälkeen. Keskimäärin psykoterapiassa käydään muutamasta kymmenestä kerrasta Kelan tukemiin kolmeen kuntoutusvuoteen saakka, yleensä kerran viikossa, joissain terapioissa tai terapian vaiheessa tätä harvemmin, Kataja sanoo.
Korona on vaikuttanut terapiapalvelujen kysyntään kahdellakin tapaa.
–Terapian tarve on varmasti lisääntynyt, mutta ihmiset vieroksuvat ehkä edelleen vähän fyysisiä palveluita. Toisaalta jos kyseessä on itse maksava asiakas, tiukentunut talous voi vaikeuttaa terapiaan hakeutumista, Eeva-Leena Kataja sanoo.
Hänen mukaansa yhteiskunnan resursseja pitäisi alkaa ohjaamaan uudella tavalla.
–Psykiatristen sairauksien määrä lisääntyy ja somaattisten vähenee, mutta silti suurin osa resursseista menee somaattiseen hoitoon ja psykiatrian puolelta leikataan jatkuvasti.