Pahiten opettajapulasta kärsivät eteläisen Suomen kasvukeskukset. Essi Ketola opettaa Elisenvaaran yhtenäiskoulussa, jossa hän oli jokin aika sitten oppilaana.
Syysnuha kaataa opettajia petiin ja sijaiset ovat kortilla. Opettajien ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salon mukaan tämä on maanlaajuinen ongelma, jonka taustalla on pula pätevistä opettajista. Pahiten opettajapulasta kärsivät eteläisen Suomen kasvukeskukset.
Turun yliopistossa suomen kieltä opiskeleva Essi Ketola, 25, kertoo huomanneensa ilmiön ja saaneensa sijaiskutsuja vähän väliä.
Parhaillaan Ketolalla on puolen vuoden määräaikainen työsopimus. Hän opettaa Pöytyällä Elisenvaaran yhtenäiskoulussa äidinkieltä ja hoitaa muitakin sijaistarpeita, kotitalousopetusta sekä iltapäiväkerhoa myöden. Nuori nainen tuumaa, että graduakin täytyisi tehdä, mutta pitkä sijaisuus edesauttaa ammatillista kasvua. Lisäksi hän toivoo sen helpottavan viran saamista.
– Sijaisuuksia ja määräaikaisuuksia on tarjolla, mutta pysyvät virat tuntuvat olevan kiven alla, Ketola sanoo.
Erityisopettajista, luokanopettajista sekä matematiikan ja fysiikan opettajista on pulaa, puhumattakaan varhaiskasvatuksen opettajista.
ENSIMMÄISET sijaisuudet tuntuivat Essi Ketolasta stressaavilta. Seuraavan päivän oppituntien suunnitteluun saattoi kulua lähes koko ilta. Myös kurinpito vaati opettelua.
Ketola sanoo olevansa luonteeltaan kiltti ja haluavansa hoitaa ristiriidat sovittelemalla. Aluksi hän huomasi teinijoukon testaavan, mihin kaikkeen tulokas suostuu.
Ketolan neuvo uusille sijaisille on, että kaikkeen oppilaiden ehdottamaan ei pidä lähteä mukaan. Hän peräänkuuluttaa määrätietoista otetta ja työrauhan vaalimista.
– Komentaminen ei ole kivaa, mutta vielä kurjempaa on, jos kukaan pysty keskittymään opetukseen. Positiivista palautetta ei sovi unohtaa. Sillä on suuri vaikutus oppimiseen, Ketola summaa.
Työnsä parhaana antina hän pitää hetkiä, jolloin opettaja huomaa oppilaidensa oivaltavan ja oppivan.
Toinen kantapään kautta opittava asia sijaiselle on ollut työmäärän rajaaminen. Ketola hyödyntää hyppytunteja valmisteluun ja kokeiden korjaamiseen. Hän välttelee töiden tuomista kotiin, joskaan se ei aina onnistu.
Sijaisuuksista saamaansa palkkaa Essi Ketola pitää kohtalaisena verrattuna moniin muihin opiskelijoille tarjottaviin töihin. Osan tienesteistään hän käyttää arkisiin menoihin. Loput menevät säästöön.
Mitä koulutetumpi ja pätevämpi sijainen on, sitä parempi on palkka. Esimerkiksi Ketolan palkkaa parantavat kandidaatin tutkinto ja äidinkielen pedagogiset opinnot. Ennen opettajasijaisuuksia Ketola teki siivoustöitä, hoiti kesäisin naapurin lapsia ja työskenteli jonkin aikaa myös henkilökohtaisena avustajana.
Elisenvaaran vs. rehtori Terhi Westerlund kertoo monien sijaisten olevan Ketolan tavoin koulun entisiä oppilaita. Rehtorin mukaan reippailta abiturienteilta kysäistään usein jo ennen lukion päättymistä, ovatko he valmiita tulemaan sijaisiksi ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Myöntävän vastauksen myötä heidät kirjataan sijaisrekisteriin.
Westerlund toteaa, että sijaisreservi saisi olla nykyistä suurempi.
– Etenkin korkeakouluopiskelijat ovat toivottuja sijaisia, varsinkin jos ala sattuu olemaan oikea aineenopetusta ajatellen, vs. rehtori sanoo.
Myös eläköityneet opettajat ovat haluttuja sijaisia. Sijaiseksi otetaan aina pätevin tarjolla oleva henkilö.
MILTÄ ESSI KETOLAN ja muiden nuorten sijaisopettajien tulevaisuus näyttää, palkitaanko heidän uurastuksensa vakituisella viralla?
OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo kehottaa opettajiksi aikovia hankkimaan oman alan työkokemusta sijaisuuksilla ja lisäksi toki tarvitaan vaadittava kelpoisuus.
– Vakituista virkaa voi joutua hakemaan naapurikunnista ja kauempaakin. Ennen pitkää se löytyy, Salo kannustaa.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajia on melko runsaasti, kun taas erityisopettajista, luokanopettajista sekä matematiikan ja fysiikan opettajista on pulaa, varhaiskasvatuksen opettajista puhumattakaan.
Rehtorit houkuttelevat töihin mainostamalla moderneja tiloja ja mukavaa työyhteisöä. Palkkakisailua on nähty vasta varhaiskasvatuksen puolella. Salo kertoo tapauksista, joissa varhaiskasvatuksen opettajia on houkuteltu kuntaan maksamalla keskimääräistä parempaa palkkaa.
Jotta opetusala saataisiin tasapainoon, OAJ:n edustajat puhuvat valtakunnallisen opettajarekisterin puolesta. Salo toivoo, että sen avulla saataisiin opettajaresurssi sekä opinahjojen tarpeet tasapainoon.