PÖYTYÄ. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja ei ole koskaan asunut Pöytyällä, mutta hän toteaa Pöytyän olleen hänen elämässään pysyvin paikka. Turussa syntynyt, Liedossa kasvanut, Tampereella ja Hämeenlinnassa asunut ja Piikkiöön asettunut koskelaisten appivanhempien miniä on viettänyt lapsuudestaan asti aikaa Pöytyällä.
Pöytyän Haverilla on Vauranojan isän lapsuudenkoti, joka nykyisin toimii kolmen sukupolven mökkinä. Vauranojan isoisovanhempien vuonna 1929 rakennuttama ja vanhempien remontoima tiilirakennus tosin tuo ennemmin mieleen gotlantilais- tai tanskalaistalot kuin perinteisen mökin.
Matkailutien varrelle sijoittuva, Onni Tourun suunnittelema rakennus herättää ihastusta. Nyt ei kuitenkaan ole tarkoitus hämmästellä maisemasta erottuvaa taloa, vaan haastatella Vauranojaa. Hän ei olekaan kuka tahansa mökkiläinen, vaan henkilö, jonka harteilla lepää iso vastuu myös auranmaalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista.
VAURANOJALLA on siis läheisiä yhteyksiä moniin Varsinais-Suomen kuntiin ja hän sanoo kokevansa itsensä varsinaissuomalaiseksi. Niihinkin kuntiin, joihin Vauranojalla ei ole henkilökohtaisia yhteyksiä, hän on päässyt aluehallituksen puheenjohtajuuden myötä tutustumaan hallituksen puheenjohtajistolle pidetyillä kuntakahveilla. Vauranoja pitää suurena arvona, että on saanut tilaisuuden nähdä elämää muualtakin kuin omasta kotikaupungista Kaarinasta käsin.
–Meiltä kotoa on matkaa Tyksiin 10–15 minuuttia, mutta täällä maalla asiat näyttäytyvät eri tavalla, hän toteaa.
Vauranojaan on tehnyt vaikutuksen muun muassa se, miten asioita on ratkaistu saaristossa. Paraisilla käytössä olevasta kiertävästä lääkäripalvelusta voisi hänen mielestään löytyä ratkaisuja laajemminkin Varsinais-Suomeen.
–Kun on käytettävissä kokenut hyvä sairaanhoitaja, etäpalvelukin toimii hyvin, Vauranoja lisää ja kehuu Pöytyällä käytössä olevaa MunKlinikka etävastaanottoa.
Vauranoja ei odota digitalisaation ratkaisevan kaikkia sote-palvelujen järjestämisen haasteita, mutta hän toivoo rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun.
–Kun puhutaan digitalisaatiosta, on tärkeää ymmärtää, ettei puhuta vain lääkärikäyntien siirrosta etäpalveluihin, vaan kaikkien mahdollisuuksien tutkimisesta ja koko ketjun läpikäymisestä.
VARHASSA on parhaillaan käynnissä selvitystyö, jossa selvitetään hyvinvointialueella käytössä olevia toimintamalleja. Palvelustrategiaan pyritään Vauranojan mukaan poimimaan hyviksi todetut käytännöt. Vasta tämän jälkeen aletaan pohtia palveluverkkoratkaisuja.
–Palveluverkon suhteen ei aidosti vielä ole mitään suunnitelmia, Vauranoja sanoo ja arvioi, että ratkaisuja päästään tekemään syksyllä 2 023.
Vaikka palveluverkkoratkaisut puuttuvat, Vauranojan mukaan Varha on kirinyt muiden hyvinvointialueiden etumatkaa kiinni ja päässyt etujoukkoihinkin. Esimerkiksi asiakasmaksujen käsittelyssä Varha on muiden hyvinvointialueiden edellä, joskaan päätöstä asiasta ei lokakuun aluevaltuustossa vielä saatu muotovirheen vuoksi tehtyä.
Keskeisimpiä asioita sote-uudistuksen onnistumiseksi on Vauranojan mukaan työvoimapulan ratkaiseminen. Pelkästään Tyksissä on hänen mukaansa merkittävä henkilöstövajaus.
–Kyllä se näkyy ja tuntuu. Esimerkiksi leikkauksia ei saada tehtyä, koska potilaita ei saada lähetettyä toipumaan osastolle ja edelleen terveyskeskuksen vuodeosastolle niiden ollessa täynnä, Vauranoja toteaa ja on helpottunut, että hoitoalan työehtokiistaan saatiin sopu.
Palkka-asia ei Vauranojan mukaan ole ainoa, jolla hoitoalan työvoimapula ratkaistaan. Hän peräänkuuluttaa veto- ja pitovoimaa, jotka saadaan aikaan muun muassa joustavuudella ja hyvällä johtamis- ja organisaatiokulttuurilla. Esimerkkinä hyvästä organisaatiokulttuurista hän nostaa esiin Oripään kunnan, jossa hoitoalan kesätyöpaikat on saatu hyvin täytettyä.
SOTE-UUDISTUKSEN yksi kysymysmerkeistä on edelleen rahoitus ja sen riittävyys. Vauranojan mukaan Varhan ensi vuodesta näyttää muodostuvan alijäämäinen. Hän kuitenkin pitää vaarallisena, jos aletaan uskoa rahoituksen riittämättömyyteen.
–Me emme säästä, se on mahdottomuus. Mutta kustannusten kasvua pitää päästä hillitsemään.
Kustannusten kasvun hillitsemisessä ensimmäinen kysymys on Vauranojaan mukaan, mitä palveluja Varhassa järjestetään. Palveluvalikoimasta päätettäessä pitää hänen mukaansa keskittyä lakisääteisiin ja vaikuttaviksi todettuihin palveluihin.
Vauranoja liputtaa monituottajamallin puolesta. Hän näkee, että osa tehtävistä voidaan jakaa kolmannelle sektorille. Myös asiakkaiden palveluohjauksen tehostamisesta Vauranoja uskoo löytyvän kustannuksia säästäviä keinoja.
KUKA?
Nimi, ikä, paikkakunta: Sanna Vauranoja, 45, Kaarina
Ammatti: päätoiminen poliitikko, yrittäjä, opettaja
Koulutus: tuotantotalouden diplomi-insinööri
Tärkeimmät luottamustoimet: Aluehallituksen puheenjohtaja, Livian koulutuskuntayhtymän ja Lounais-Suomen Lihastautiyhdistyksen hallituksien puheenjohtaja
Perhesuhteet: aviopuoliso ja kolme lasta
Harrastukset: ulkoilu, kirjoittaminen ja Lappi
Motto: Vähemmän on enemmän.