Pula-ajan enteitä

0

Kaikkien alojen erikoisasiantuntijat arvioivat, että talvella podetaan pulaa muun muassa sähköstä, polttopuista ja kynttilöistä. Ja jollei ihan pulaan päädytä, niin ainakin hinnat ovat myyjän kannalta kohdallaan.

Kynttiläpula johtuu kuulemma siitä, kun parafiinia ei enää voi tuoda itänaapurista. Kynttilätehtaiden pitää turvautua muihin, tyyriimpiin lähteisiin.

Talvisähkön piisaamisen kannalta on puolestaan oleellista, että hyvin huolella rakennettu Olkiluoto 3 toimii ja tuottaa virtaa verkkoon.

Tulitikkupulaa ei ole vielä julistettu, mutta saa nähdä, kuinka käy näiden kaikkien mahdollisten pulien kanssa, etteikö sekin vielä joukkoon mahtuisi.

Yleistä pulatietoisuutta on julkisuudessa nostatettu jo kesälämpimillä ihan kiitettävästi. Yhteen ja toiseen skenaarioon kannattaa kansalaisen varautua kyllä.

Allekirjoittanut ennustaa, että sydäntalvella kaikkein vakavin pula kohdistuu päivänvaloon. Sitä on todella, todella niukalti tarjolla. Yhtä hämärän hyssyä vain aamusta ehtooseen. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä hämärämmäksi käy.

Siksi moni pohjolan asukki piipahtaakin talvella etelässä, jossa aurinko paistaa ja kuumottaa. Mikäs sen luonnikkaampaa, ei mikään.

Kun vanhat merkit toisinaan paikkansa pitävät, niin Suomen talvikaudeksi on turvallista povata pakkasta, lunta ja jäätä. Ei kuitenkaan kohtuuttomasti, vaan jokseenkin sopivassa määrin, jolloin useimmat ovat tyytyväisiä.

Polttopuupula kohdistuu ymmärtääkseni kuivaan tavaraan. Niihin puhtaisiin, heleän valkokylkisiin koivuklapeihin, jotka palvelualtis myyjä kiikuttaa siististi suurin piirtein olohuoneen tulisijan edustalle asti. Senkään hyödykkeen tarjonta ei välttämättä aina ja joka paikassa pysy kasvavan kysynnän vauhdissa mukana.

Polttopuun raaka-aineesta ei sentään liene isomman pulan merkkejä nähtävissä ihan silmämääräisesti metsämaisemia arvioiden.

Puujalosteen kuivuminen polttokelpoiseksi ottaa toki aikansa. Kun polttopuita kuivatellaan huolella ja luonnonmukaisin menetelmin, niin sitä prosessia ei mahdottomasti pysty jouduttamaan.

Tuoreiden puiden polttaminen onkin hankalaa ja sinänsä vältettävää toimintaa. Niitä on työläs saada syttymään ja lämpöarvo on heikko. Sauhua ja nokea vain muodostuu, jolloin taajemmilla asutusalueilla naapurusto tuohtuu. Komissiollekin syntyy polttava tarve tiukentaa savukaasudirektiivejä.

Jorma Kaarto

toimittaja evp.

jtkaarto@gmail.com