PÖYTYÄ / Riihikoski. Keskiviikkona 8.6. viimeisen työpäivän Riihikosken terveysasemalla tehnyt lääkäri Martti Matintalo , 64, aikoo suoda itselleen yhden älyttömyyden tulevien eläkepäivien iloksi.
– Maantiepyörän, Pinarellon. Hankinnassa ei ole oikeastaan mitään järkeä, mutta olen himoinnut sellaista kymmenen vuotta, Matintalo kertoo.
Tuon verran irtiottoa sallittaneen miehelle, joka on hoitanut ihmisiä kotikonnuillaan koko työuransa ajan.
Matintalo valmistui lääkäriksi 1984 Turun yliopistosta. Sen jälkeen hän työskenteli Riihikosken polilla, siirtyi vuonna 2006 työterveyshuollon puolelle ja palasi 2015 terveyskeskuslääkäriksi.
Vastaanottotilan sijainti on vaihdellut, mutta aina se on ollut Riihikoskella kävelyetäisyydellä Matintalon kotoa. Työmatkan lyhyys on seikka, jota hän on alkanut arvostaa vuosikymmenten kuluessa aina vaan enemmän.
Tukena oli muistikirja
Vastavalmistuneena lääkärinä Matintalo pohti, kuinka tutut riihikoskelaiset suhtautuisivat häneen ja saisiko kotikulmilla yhä kulkea rauhassa.
– Uusien asioiden kohtaaminen jännitti. Vastaanotolle saapuneella potilaalla ei aina ollutkaan sellaista ihottumaa, jollaisesta oli kerrottu ihotautikurssilla tai polvikipu oli toisenlainen kuin ortopedian kurssilla selitetty. Tukenani oli musta muistikirjani vinkkeineen ja knoppeineen. Sen turvin piti yrittää päästä nopeasti kiinni tilanteisiin, Matintalo kertoo.
90-luvun alussa hän ryhtyi pitämään yksityisvastaanottoa Riihikosken Fysikaalisessa Hoitolaitoksessa, joka muutti sittemmin Kisariiheen ja samalla nimikin vaihtui Kisa-Fysioksi.
Yksityisvastaanoton käynnistäminen oli jälkeenpäin ajatellen fiksu ratkaisu. Se on tarjonnut ihmisille vaivattoman tavan lähestyä tuttua lääkäriä ja samalla lääkärin koti on säilynyt työstä vapaana vyöhykkeenä.
Vielä eläkepäivilläänkin Matintalo suunnittelee pitävänsä yksityisvastaanottoa kerran viikossa.
Työ on ollut mielekästä
Mikä työssä on ollut mukavaa, mikä olisi voinut olla paremmin?
– En tiedä, onko mikään ollut erityisen huonosti. Ehkä olisin voinut osata kirjoittaa paremmin koneella. Työterveyshuollossa jouduin kirjoittamaan paljon lausuntoja ja terveyskeskuksessa olen saanut sanella, Matintalo naurahtaa.
Mukavuutta taas edustaa se, että Riihikoskella kaikki on toiminut hyvin ja henkilökunta on aina ollut mahtavaa. Matintalo muistaa monien potilaiden hämmästelleen, kuinka nopeasti he ovat päässeet hoitoon.
– Ikävä kyllä Riihikoskellakin on ajauduttu henkilökuntapulan myötä hankalaan tilanteeseen, joudutaan tarjoamaan ei-oota. On jännittävää nähdä, kuinka sote-uudistus muuttaa tilannetta, Matintalo sanoo.
Hänen mielestään työstä terveyskeskuksissa on tullut entistä vaativampaa.
– Nykyisin terveyskeskuksissa hoidetaan potilaita, joita 80-luvulla hoidettiin aluesairaaloissa. Monien vaikeidenkin pitkäaikaissairauksien seuranta on siirtynyt terveyskeskustasolle.
Samalla työkalut, kuten kansansairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet, ovat Matintalon mukaan kehittyneet vauhdilla. Lisäksi moni asia kyetään hoitamaan perinteisen vastaanottokäynnin sijaan puhelimen tai etäyhteyden avulla.
Eläkkeellä on aikaa liikkua
Kai lääkärin eläkepäivät sisältävät muutakin kuin keskittymistä yksityisvastaanottoon?
Pyöräilyn ja hiihdon Matintalo nostaa asioiksi, joista hän ei aio mistään hinnasta luopua.
– Liikkumiselle jää entistä enemmän aikaa ja lisäksi aion remontoida taloa, vanhoja autojani ja moottoripyörääni, Matintalo luettelee.
Paljonko olet tähän mennessä liikkunut?
– Viime kesänä pyöräilykilometrejä tuli 7 000. Talvisin olen hiihtänyt 1 000–2 000 kilometriä. Täytyy sitä jotain tehdä, että mieli pysyy virkeänä, tuore vapaaherra linjaa.