Monilla kunnantaloilla ollaan todennäköisesti hyvin tyytyväisiä siitä, että hoitajien palkat maksetaan ensi vuoden alusta lukien hyvinvointialueiden eli käytännössä valtion pussista. Hoitajien palkkaneuvottelut ovat enemmän kuin solmussa ja julkisten alojen liittojen keskinäinen solidaarisuuskin alkaa rakoilla. Harva todennäköisesti kiistää sitä, että hoitajille pitäisi maksaa parempaa palkkaa. Voi kuitenkin olla hyvin vaikea löytää sellaista henkilöä, joka kertoo, mikä julkisen alan työ on niin paljon vähämerkityksellisempää kuin hoitajien, ettei samanlaista tasokorotusta tarvita.
Usein verrataan hoitajien ja insinöörien palkkoja toisiinsa ja kysytään, onko koneen hoitaminen tärkeämpää kuin ihmisen hoitaminen. Kysymykseen tuskin tarvitsee vastata, mutta tosiasia on, että avoimella sektorilla insinöörin palkankorotus on pois osakkeenomistajan pussista, mutta hoitajan palkankorotus on pois veronmaksajan kukkarosta.
Hoitajien palkat ovat ennenkin nousseet eduskuntavaaleissa vaaliteemaksi ja niin saattaa käydä myös ensi keväänä. Se olisi tervetullutta, sillä eduskunnan on joka tapauksessa linjattava siitä, kuinka paljon julkiseen terveydenhoitoon ollaan valmiita panostamaan.
Tähän mennessä on puhuttu yllättävän vähän hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin kustannuksista. Koska palkka ei voi laskea, monen hoitajan palkka tulee harmonisoinnin myötä nousemaan. Kuinka paljon ja kuinka monen, pitäisi olla selvillä, kun palkkaratkaisua tehdään.
Joka tapauksessa hoitajien palkat ja työolot pitää saada sellaiselle tasolle, että alalla riittää tekijöitä.