KOSKI. –Kun johonkin syventyy, ymmärtää entistä vähemmän. En vieläkään ymmärrä, miksi sodat syttyvät. Mitä järkeä on siinä, että ihmiset juoksevat tappamassa toisiaan, tunnusti historioitsija Teemu Keskisarja luennollaan Kosken kirjastosalissa.
Keskisarja keräsi kirjaston salin ääriään myöten täyteen luennollaan ”Suomalaisvenäläistä sodan ja rauhan historiaa”.
Jos joku oli tullut paikalle kuullakseen, syttyykö Suomen ja Venäjän välillä lähivuosina sota, vastausta ei saatu.
–Historia ei ole käyttöopas, jonka avulla voisi ennustaa tulevaisuutta, Keskisarja sanoi.
Hän muistutti, että Suomi ja Venäjä eivät ole koskaan sotineet keskenään. Suomi soti kyllä Neuvostoliittoa vastaan ja Ruotsi soti Venäjää vastaan silloin kun Suomi oli osa Ruotsia. Osana Ruotsia Suomi sai nauttia vain lyhyistä rauhan jaksoista.
Puolen prosentin päätös
–Ruotsin monet sodat eivät hyödyttäneet ketään. Puoli prosenttia kansasta eli aateliset pyörittävät sotakonetta ja vuoroin käytiin polttamassa kartanoita, Keskisarja sanoi.
Se että suomalaiset sotivat lähinnä Manner-Euroopassa, johtui Keskisarjan mukaan siitä, että Suomi oli niin köyhä ja takapajuinen, ettei Venäjä olisi juuri Suomen valloituksesta hyötynyt.
Kun Venäjä sitten osana Suurta Pohjan sotaa miehitti Suomen vuosiksi 1713–1721 suomalaiset meinasivat kuolla sukupuuttoon.
–Vuonna 1714 käydyn Napuen taistelun pitäisi kuulua yleissivistykseen niin kuin Summan ja Raatteentien. Napuessa kaatui muutamassa tunnissa 2645 ihmistä, kun talvisodan verisimmän päivän saldo oli 816 kaatunutta, Keskisarja sanoi.
Armfelt hävisi Napuessa, mutta se ei johtunut niinkään siitä, mitä venäläisillä oli, vaan siitä, mitä Armfeltilla ei ollut: tuuria.
–Usein onni ratkaisee taistelussa ja Armfeltilla oli kurja tuuri, Keskisarja kiteytti.
Talvisota ihme itsellekin
Ihmisten mielialoja on vaikea ennakoida. Talvisodan ihme oli yllätys monelle suomalaisellekin. Yhtenäisyys johtui pitkälti siitä, että ennen sotaa oli tehty kansaa eheyttävää politiikkaa.
–Talvisodassa ei ollut kyse Leningradista vaan siitä, missä Ukrainassa on kyse nyt: isompi haluaa valloittaa pienemmän. Diktaattori ei kysy, miksi hyökätä, vaan se kysyy miksi ei. Idean järkevyyttä ei tarvitse testata eduskunnassa, Keskisarja sanoi.
Ukrainan sota selittyykin pitkälti itsevaltiudella.
–Nyky-Venäjä on selittämättömämpi kuin Neuvostoliitto, jossa oli sentään politbyroo ja puolue katsomassa hallitsijan perään. Absoluuttinen valta turmelee, Keskisarja kiteytti.
Sodista kaksintaisteluja?
Vaikka ennustaminen on historioitsijallekin vaikeaa, Keskisarja sanoi olevansa pessimistinen sen suhteen, että sodat voitaisiin tulevaisuudessa estää. Esimerkiksi liikakansoitus puhuu sen puolesta, että sodat pikemminkin yleistyvät. Keskisarjan mukaan on vaikea nähdä myöskään sitä, että sodista tulisi siviileille siedettävämpiä.
Yrityksiä ratkaista sodan ongelma on kuitenkin tehty. Onnistumatta.
–Kaarle XII pohti tosissaan, että sodan Venäjää vastaan voisi korvata hallitsijoiden kaksintaistelulla, mutta neuvonantajat eivät antaneet hänen lähettää haastekirjettä Pietari Suurelle.
Siihen, tuleeko Suomeen joskus sota vai ei, Keskisarja vastasi siteeraamalla kirjailija Veijo Mereä: ”Sitä ei tiedä kukaan muu ihminen paitsi Jumala.”