Oripää selvittää hulevesien johtamista Aurajokeen – Yläjuoksu aiotaan ruopata ja ehostaa

0
Oripäässä pohditaan hulevesien johtamista Aurajokeen sekä joen ehostamista ja jokimiljöön elävöittämistä.

ORIPÄÄ. Oripäässä suunnitellaan hulevesien ohjaamista Aurajokeen. Samaan aikaan pohdinnassa on Aurajoen yläjuoksun ympäristön ehostaminen ja elävöittäminen. Kunnan markkinointityöryhmä ehdottaa ruoppausta Aurajoen alkutaipaleen puhdistamiseksi ja ehostamiseksi sekä hulevesien hallitsemiseksi.

Hulevesiasian ratkaisemiseksi kunta on budjetoinut tälle vuodelle rahaa suunnittelutyöhön. Tavoitteena on saada säästöä aikaan, kun hulevedet eivät enää kulkeudu sekaviemäreistä viemäriverkoston kautta Kakolan puhdistamolle.

–Mitään valtavaa hulevesiverkko ei haluta rakentaa, vaan tarkoitus on ratkaista asia mahdollisimman yksinkertaisella tavalla, tekninen johtaja Miika Hämäläinen sanoo ja painottaa selvitystyön olevan vielä lähtökuopissa.

Alustavasti on pohdittu avo-ojia ja viivytysaltaita. Viivytysaltaita voisi Hämäläisen mukaan maisemoida jokirantaan eri tavoin.

–Avo-ojat ovat siitä huonoja, että ne ovat käytännössä nurmikkoa ja niitä pitää huoltaa ja ylläpitää, hän miettii ja huomauttaa hankkeessa olevan vielä useita isoja kysymyksiä.

–Esimerkiksi kuinka paljon jokeen voi hulevesiä johtaa, ettei joki ala tulvia. Tai onko edes sellaista vaaraa.

Suunnittelussa Hämäläinen lähtee siitä, että hanke toteutetaan alueittain yksi kunnan osa kerrallaan, jotta vaikutuksia voidaan tarkkailla.

Kunnanhallitukselle alustavia ajatuksia hankkeesta esiteltiin maanantaina. Kunnanhallitus päätti käynnistää keskustelut maanomistajien ja Ely:n kanssa. Hämäläisen mukaan asia koskee useita maanomistajia. Suunnitelmissa on, että toimenpiteitä tehtäisiin Aurajoen alkulähteellä sekä koulun ja Krapurannan ja Krapurannan ja Lähteentien välisillä alueilla.

–Maanomistajiin ollaan asian tiimoilta henkilökohtaisesti yhteydessä, Hämäläinen kertoo.

Alustavien suunnitelmien mukaan hankkeelle aiotaan hakea rahoitusta miljoona euroa. Hankkeeseen on ajateltu sisältyvän myös kalakannan lisäämistä, kutupaikkojen sorastamista, jokirannan laidunnusta ja niittoa, ravinnekierrätystä laskeutusaltailla ja fosforin poistoa sedimenttien mukana.

–Joki on saanut olla eikä sitä ole hoidettu. Kaisla kasvaa ja osittain joki on ummessa, Hämäläinen toteaa Aurajoen alkupään kunnosta ja arvelee, että Aurajokisäätiökin saattaisi kiinnostua kunnan suunnitelmista ehostaa jokea ja jokimiljöötä.

–Aurajoen alun parantaminen on iso yhteiskunnallinen ympäristöasia, josta hyötyvät kaikki, kunnanjohtaja Timo Tolppanen kommentoi.