KOSKI. Lasten saaminen selkiytti koskelaisen Elina Kajanderin tulevaisuuden haaveet. Kajander opiskelee Turunammattikorkeakoulussa monimuotokoulutuksessa tradenomiksi, mutta maaliskuussa hän aloitti myös opiskelut doulaksi.
Doula on synnytystukihenkilö, jonka tehtävänä on olla henkisenä ja tiedollisena tukena raskausaikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen. Doula ei tee lääketieteellisiä toimenpiteitä tai ohjaa synnytyksen kulkua, vaan toimii synnyttäjän keskustelukumppanina, kannustajana ja rohkaisijana sekä tukee synnyttäjän roolia aktiivisena synnyttäjänä. Kajanderin mukaan doulasta voi olla tukea myös synnyttäjän kumppanille.
–Kumppani saattaa tarvita rauhoittelua ja doula voi osallistaa häntä synnytykseen.
Kajander toivoo, että jonain päivänä voisi työllistää itsensä doulana. Ensimmäistä lasta odottaessaan hän ei vielä tällaista vaihtoehtoa osannut ajatella. Kiinnostus synnytykseen ja raskauteen heräsi kuitenkin jo tuolloin ja vahvistui toista lasta odottaessa. Kajanderilla itsellään ei ollut synnytyksessä doulaa tukena, mutta hänen mukaansa doulasta olisi voinut olla hyötyä.
–Omat synnytykseni menivät ihan hyvin ja niistä jäi hyvät kokemukset. Mutta ensimmäinen synnytys oli pitkä ja väsymys alkoi painaa, Kajander kertoo. Hän miettiikin, minkälaista apua olisi voinut saada doulalta.
Hän olisi myös toivonut enemmän tietoa lääkkeettömistä kivunlievityskeinoista.
Kajander ei kyseenalaista kätilöiden tai lääkäreiden ammattitaitoa eikä synnytyskipujen lääkkeellistä lievitystä. Lääkkeettömään kivunlievitykseen suhtaudutaan hänen mukaansa kuitenkin hieman oudosti ja vähättelevästi. Lääkkeetöntä kivunlievitystä tulisi hänen mukaansa automaattisesti tarjota vaihtoehtona kaikille synnyttäjille eikä vain niille, joita se kiinnostaa. Kajander myös kokee nykyisen synnytyskulttuurin kauhukuva- ja kipukeskeiseksi.
–Haluaisin muuttaa synnytyskulttuuria positiivisemmaksi ja tuoda enemmän esiin, että kipu itsessään ei ole kaikki kaikessa, vaan synnytykseen voi liittyä myönteisiäkin tunteita. Synnytys voi olla voimaannuttavaa.
Kajanderille on lisäksi tärkeää, että synnyttäjä tietäisi oikeuksistaan.
–Synnyttäjälle saatetaan helposti ehdottaa esimerkiksi synnytystä nopeuttavia keinoja, jotka eivät aina ole synnytyskokemukselle eduksi.
Hän korostaa, että näin ei toimita pahalla tarkoituksella, vaan terveydenhuoltohenkilöstö tekee hienoa ja tärkeää työtä.
–Mutta sairaalan henkilöstöllä on kiirettä, eivätkä he välttämättä pysty olemaan niin paljon synnyttäjän tukena kuin pitäisi, joten voi tulla painetta saada synnyttäjä synnytysosastolta eteenpäin.
Omia mielipiteitään ja näkemyksiään doulan ei Kajanderin mukaan pidä tuputtaa synnyttäjälle. Sen sijaan doulan pitää osata kuunnella. Kuuntelutaitoja voi hänen mukaansa oppia, mutta oleellista on myös avoimuus.
–On tärkeää, että doulan ja synnyttäjän arvot ja kemiat kohtaavat. Doulan työtä tehdään omalla persoonalla ja kaikki synnyttäjät ovat erilaisia ja kaipaavat eri asioita.
Synnyttäjän toiveista keskustellaan ennen synnytystä. Osa esimerkiksi toivoo tietoa synnytyksestä, osa taas haluaa läpikäydä synnytyskokemusta.
Doula itsessään ei ole suojattu ammattinimike, joten periaatteessa kuka tahansa voi Kajanderin mukaan ryhtyä doulaksi. Koulutusta kuitenkin pidetään suotavana. Koulutuksia on erilaisia ja eri pituisia. Kajander on valinnut vuoden kestävän koulutuksen, johon sisältyy lähiopetusjaksojen lisäksi nettiluentoja, kirjallisuutta ja mentorointia. Koulutuksessa muun muassa käydään läpi synnytyksen vaiheet ja synnytykseen liittyvät perusasiat.
–Kolmessa synnytyksessä pitää olla mukana, että saa sertifioinnin, Kajander kertoo ja arvioi etenevänsä opinnoissa tähän vaiheeseen loppuvuodesta tai viimeistään ensi vuonna.
Kajanderin matkaa doulaksi voi seurata hänen instagramtilillään nimimerkillä @doulaelina.